Säännöt

MARK Suomen Markkinointiliitto ry

Voimassaolevat säännöt: 26.10.2022

1 § Nimi, kotipaikka, toimialue ja kieli
Yhdistyksen nimi on MARK Suomen Markkinointiliitto ry. Yhdistyksestä
voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää epävirallista nimeä The
Association of Finnish Marketers tai Finlands Marknadsförbund.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena on koko Suomi.
Yhdistyksen virallinen kieli on suomi, mutta kokouksissa ja
toiminnassa voidaan käyttää muitakin kieliä. Näissä säännöissä
yhdistyksestä käytettään nimitystä liitto.

2 § Tarkoitus
Liitto on itsenäinen, poliittisesti sitoutumaton ja riippumaton.
Liitto on valtakunnallinen, markkinoinnin eri tehtävissä toimivien
henkilöiden ja alan yhteisöjen muodostama aatteellinen yhdistys,
jonka tehtävänä on:
– jakaa tietoa markkinoinnista erilaisten tapahtumien muodossa,
– nostaa yksilöiden kautta markkinoinnin osaamista, arvostusta ja
ymmärrystä merkittävänä osana yritysten strategiaa, kaupallista
menestymistä ja kasvua,
– lisätä tietämystä markkinoinnin merkityksestä yhteiskunnalle,
– edistää yhteistoimintaa markkinoinnin eri aloilla toimivien
yhteisöjen, yritysten ja yksityisten kesken.

3 § Toiminnan laatu
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:
– tarjoaa markkinoinnin viimeisimmän tiedon tapahtumissa ja
koulutuksissa,
– tukee ammatillista osaamista ja kehittymistä laaja-alaisesti myös
yhteistyössä markkinoinnin eri toimijoiden kanssa,
– harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa,
– seuraa alan kehitystä kotimaassa ja ulkomailla,
– tukee toimintaansa liittyviä markkinoinnin kehittämiseen liittyviä
hankkeita,
– harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää kustannus- ja
konsulttitoimintaa,
– antaa neuvontaa.
Liitto voi olla jäsenenä sellaisissa kotimaisissa ja
kansainvälisissä yhteisöissä ja elimissä, joiden jäsenyys edistää
liiton tavoitteita ja toimialaan kuuluvien asioiden hoitamista.
Liitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja
irtainta omaisuutta.
Toimintansa tukemiseksi liitto voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
avustuksia sekä järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä. Liitto hakee
tarvittaessa toiminnalleen asianmukaisen luvan.
Liiton tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen
ansion hankkiminen siihen osallisille eikä se saa muutoinkaan
muodostua pääasiasiassa taloudelliseksi.

4 § Liiton jäsenet
Liitolla voi olla varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä ja
kunniajäseniä.
Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä markkinoinnista
kiinnostunut henkilö.
Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä alan kehittämisestä kiinnostunut
oikeuskelpoinen yritys tai yhteisö tai liiton tarkoituksen
toteuttamiseksi toimiva rekisteröity yhdistys. Kunniajäseneksi voi
liiton kokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on
merkittävällä tavalla edistänyt liiton toiminta-ajatuksen
toteutumista.
Kaikilla yhdistyksen jäsenillä on osanotto- ja puheoikeus liiton
kokouksissa sekä henkilöjäsenillä on lisäksi kelpoisuus tulla
valituksi liiton luottamustoimiin. Äänioikeus on liiton
varsinaisilla jäsenillä.
Nykyisten jäsenten oikeudet ja velvollisuudet säilytetään.

5 § Jäsenmaksut
Liiton varsinaisten jäsenten jäsen- ja liittymismaksujen suuruudesta
ja maksuajasta päättää vuosittain yhdistyksen kokous. Jäsen- ja
liittymismaksu voi olla erisuuruinen varsinaisilla jäsenillä sekä
kannatusjäsenillä. Jäsen- ja liittymismaksu voidaan porrastaa
liittymisajankohdan ja jäsenlajin mukaan. Jäsenmaksukausi on yksi
vuosi, ellei hallitus toisin päätä. Kannatusjäsenen jäsen- ja
liittymismaksun päättää hallitus vuosittain ja se voi olla erilainen
kaupallisilla jäsenillä ja julkishallinnon, järjestöjen ja muiden
vastaavien yleishyödyllisten yhteisöjäsenten osalta. Kunniajäsenellä
ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta. Hallituksen jäsenet ja yhdistyksen
henkilöstö ovat vapautettuja jäsenmaksusta. Hallitus päättää voi
päättää erikseen vuosittain jäsenmaksun alennuksesta tai
vapautuksista seuraavien ryhmien osalta: kampanjajäsenyys, yritystai oppilaitosystävä, vanhempainvapaalla oleva, opiskelija,
eläkeläinen, työtön tai näihin rinnastettava muu painava syy.
Jäsenmaksualennus voi kohdistua sekä varsinaisiin jäseniin että
kannatusjäseniin.
Varsinaiseksi jäseneksi pyrkivän on suoritettava yhdistyksen
kulloinkin vahvistamat jäsen- ja liittymismaksut, minkä jälkeen
jäsenyys on voimassa.

6 § Liiton hallinto
Liiton päätäntävaltaa käyttää liiton kokous, ja sen
toimeenpanevanaelimenä on liiton hallitus.

7 § Liiton kokoukset
Liiton varsinainen kokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun
mennessä.
Liiton ylimääräinen kokous pidetään, mikäli hallitus katsoo sen
tarpeelliseksi tai kokous niin päättää tai jos vähintään yksi
kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä vaatii sitä
hallitukselta kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Liiton hallituksen jäsenillä ja liiton toimihenkilöillä on läsnäoloja puheoikeus liiton kokouksessa. Lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus on
niillä, joille kokous sen myöntää. Liiton kokouksessa kullakin läsnä
olevalla varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Liiton kokouksessa
äänivaltainen jäsen voi edustaa valtakirjalla yhtä muuta
äänivaltaista jäsentä.
Jos säännöissä tai yhdistyslaissa ei ole toisin määrätty, liiton
kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli
puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen
puheenjohtajan mielipide. Vaaleissa äänten mennessä tasan ratkaisee
arpa.

8 § Varsinainen kokous
Liiton varsinaisessa kokouksessa
– Käsitellään kaikki ne asiat, joita yhdistyslaissa tai säännöissä
ei ole määrätty hallituksen tehtäviksi.
– päätetään varsinaisten jäsenten jäsenmaksun ja liittymismaksun
suuruudesta ja maksuajasta.
– hyväksytään hallituksen kertomus liiton toiminnasta edellisenä
vuonna.
– vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös.
– päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille ja muista
toimenpiteistä, joihin vuosikertomus ja tilit antavat aihetta.
– valitaan tilintarkastaja ja tälle varatilintarkastaja; jos
tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei
varatilintarkastajaa kuitenkaan tarvitse valita.
– valitaan sääntöjen 10 §:n mukaan hallituksen uudet jäsenet sekä
erovuoroisten että muuten eronneiden tilalle. Jos hallituksen jäsen
eroaa toimikauden kestäessä, valitaan uusi jäsen eronneen jäsenen
toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.
Erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle katsotaan tulleen
valituksi ne kaksi henkilöä, jotka ovat saaneet vaaleissa eniten
ääniä. Muut hallituksessa vapaana olevat paikat täytetään siten,
että sen tilalle, jonka jäljellä oleva toimikausi on pisin,
katsotaan tulleen valituksi edellä mainittujen jälkeen eniten ääniä
saanut henkilö jne. Erovuoroinen hallituksen jäsen voidaan valita
uudelleen toiseksi kolmivuotiskaudeksi ja sen jälkeen uudelleen
aikaisintaan eroamista seuraavan toisen hallituskauden alusta
lukien.
– määrätään hallituksen kokouspalkkioista.
– käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen
kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti
hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää
kokouskutsuun.
Liiton kokoukseen voi, hallituksen tai kokouksen niin päättäessä
osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen
avulla. Liiton hallitus voi päättää, että tällaisiin liiton
kokouksiin on ilmoittauduttava ennakolta.

9 § Kokouskutsu
Kutsu liiton kokouksiin on toimitettava jäsenille sähköisesti ja
julkaistava liiton kotisivuilla tai vastaavalla alustalla, johon
jäsenillä on vapaa pääsy, vähintään 7 (seitsemän) päivää ennen
kokousta.

10 § Hallitus
Liiton asioita hoitaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Hallitukseen
kuuluu yhdistyksen kokouksen kuusi kolmeksi kalenterivuodeksi
kerrallaan valitsemaa jäsentä.
Hallitus voi käyttää apunaan tarvittaessa asiantuntijoita eri
aloilta työskentelyssään. Ulkopuolisilla asiantuntijoilla ei ole
äänivaltaa hallituksen kokouksissa.
Erovuorossa on aina kaksi jäsentä valitsemisjärjestyksessä.
Hallituksen uuden jäsenen toimikausi alkaa valintaa seuraavan
kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan javarapuheenjohtajan
vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan toimikausi alkaa valintaa seuraavan kuukauden
ensimmäisestä päivästä. Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan myös
liiton puheenjohtajaksi.
Hallituksen tehtävänä on:
– Päättää muiden kuin varsinaisten jäsenten jäsen- ja
liittymismaksuista sekä maksuajoista.
– Päättää jäsenmaksujen alennuksista ja vapautuksista liiton
sääntöjen mukaisesti.
– vahvistaa kokouksessaan lokakuun loppuun mennessä liiton
toimintasuunnitelma sekä liiton tulo- ja menoarvio tulevalle
toimintavuodelle.
– asettaa alaisuuteensa tarpeellisia valio- ja toimikuntia
valmistelemaan ja hoitamaan niitä asioita, jotka hallitus päättää.
– kutsua yhdistyksen kokous ja ylimääräinen kokous koolle.
– hoitaa liiton juoksevia asioita yhdistyksen kokousten välillä.
– päättää yhdistyksen jäsenyyksistä muihin yhdistyksiin.
– valita ja erottaa liiton toiminnanjohtajan tai muun vastaavan
toimihenkilön ja ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt, joiden
työsuhde on voimassa toistaiseksi.
– yhdistyksen toiminnanjohtajan ja toimiston muun henkilöstön
tehtävistä ja työnjaosta määrätään hallituksen vahvistamissa työtai ostopalvelusopimuksissa tai hallituksen erikseen antamilla
päätöksillä. Toimiston esihenkilönä ja operatiivisena johtajan
toimii yhdistyksen toiminnanjohtaja, ellei sopimuksissa toisin ole
sovittu.
– hallituksen asettamien valio- ja toimikuntien tehtävistä ja
työnjaosta määrätään hallituksen vahvistamissa ohje- ja muissa
säännöissä tai hallituksen erikseen antamilla päätöksillä.
Liiton toiminnanjohtajalla on hallituksen kokouksessa läsnäolo- ja
puheoikeus.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estyneenä,
varapuheenjohtajan kutsusta tai kun puolet hallituksen jäsenistä
sitä kirjallisesti vaatii. Kutsu hallituksen kokoukseen on
toimitettava kullekin hallituksen jäsenelle sähköisesti viimeistään
neljä päivää ennen kokousta, ellei asioiden kiireellisyys muuta
vaadi. Hallitus on päätösvaltainen, kun kaikille jäsenille on
annettu ilmoitus kokouksesta ja vähintään puolet sen jäsenistä,
joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä.
Hallitus voi pitää kokouksia myös etäyhteyden avulla, sähköpostitse
tai muulla vastaavalla tavalla.

11 § Liiton nimenkirjoitus
Liiton nimen kirjoittavat sen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
yhdessä tai jompikumpi edellä mainituista yhdessä liiton
toiminnanjohtajan kanssa.
Hallitus voi määrätä toiminnanjohtajan kirjoittamaan liiton nimen
yksin.
Juoksevista asioista laadittavat kirjelmät ja muut asiakirjat samoin
kuin liiton nimissä annettavat todistukset kirjoittaa
toiminnanjohtaja.

12 § Tilinpäätös ja tilintarkistus
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Edellisen vuoden tilit ja niihin
kuuluvat tositteet sekä muut tarpeelliset asiakirjat on jätettävä
tilintarkastajille viimeistään helmikuun loppuun mennessä.
Tilintarkastajien on maaliskuun 31. päivään mennessä suoritettava
tehtävänsä ja annettava hallitukselle kirjallinen
tilintarkastuskertomus.

13 § Liitosta eroaminen
Jos jäsen haluaa erota liitosta, hänen on ilmoitettava siitä
kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai
yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen astuu
voimaan sen jäsenmaksukauden päättyessä, jonka kuluessa eroilmoitus
on sääntöjen mukaisesti toimitettu ellei toisin ole sovittu. Kesken
jäsenmaksukauden päättyvän jäsenyyden osalta maksettuja jäsenmaksuja
ei palauteta.

14 § Liitosta erottaminen
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä
ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut,
tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella
huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai
yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Erotettu tai eronnut jäsen on velvollinen suorittamaan erääntyneet
ja jäsenmaksukauden aikana erääntyvät jäsenmaksunsa.

15 § Liiton sääntöjen muuttaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

16 § Liiton purkaminen
Liiton purkamiseen vaaditaan kahden peräkkäisen, vähintään kuukauden
väliajoin pidetyn kokouksen yhtäpitävät päätökset. Päätös on tehtävä
kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.
Liiton purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen
määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään
sen varat samaan tarkoitukseen. Purkamisesta päättävä jälkimmäinen
kokous päättää edellä mainitun yhdistyksen tarkoitusperiä edistävän
tarkoituksen.