Suomea koskevat samat uhkat kuin muita Euroopan maita: Euroopan Unionin epävakaa kehittyminen, tietoturvaan liittyvät haasteet, populismin kasvu, disinformaation leviäminen, maahanmuuton seuraukset, vihapuhe ja ilmastonmuutos. Nämä ja monet muut kysymykset aiheuttavat eripuraa ihmisten ja kansojen välillä. Puhutaan kylmän sodan ilmapiirin paluusta.

Perinteinen valtioiden välinen diplomatia ei enää riitä ratkaisemaan ongelmia vaan yhteisen päämäärän eteen tarvitaan organisaatiota ja yksilöitä, joilla on halu ja kyky ratkaisukeskeiseen dialogiin. Tämä on jo havaittu 2000-luvun alussa, jolloin on ryhdytty puhumaan perinteisen diplomatian murroksesta. Diplomatia on pilkkoutunut osiin. Puhutaan esimerkiksi e-diplomatiasta ja kansalaisdiplomatiasta.

Markkinoinnin ja viestinnän alueelle sijoittuva julkisuusdiplomatia, jota harjoitetaan nykyään ihmisten parissa internetin erilaisilla blogien ja e-julkaisujen alustoilla, vaikuttaa sijoittuvan luontevaksi osaksi ”kansainvälisen viestinnän valtakuntaa”, kuten vaikutusvaltainen julkisuusdiplomatian tutkija Jan Melissen on sanonut. Viestintä ja markkinointiviestintä ovat keskeisiä taitoja diplomatiassa. Itse asiasssa diplomatia on paitsi prosessi myös taito, jossa neuvottelu, kuuntelu, suostuttelu ja yhteisten intressien tunnistaminen ovat keskeisiä.

Mitä tällä kaikella on tekemistä markkinoinnin ammattilaisten kanssa? No paljonkin. Monet huippubrändit tekevät oman ydintavoitteensa rinnalla diplomatiaksi luonnehdittavaa työtä esimerkiksi ylikansallisen organisaation yhteistyökumppanina. Ottamalla globaalin haasteen osaksi strategista markkinointiviestintäänsä organisaatio ja sen viestintä- ja markkinointiammattilaiset toimivat diplomaattisen viestinnän moniulotteisella kentällä.

Julkisuusdiplomatian avulla organisaatio voi linkittää toimintansa ja tavoitteensa koko maata ja/tai tärkeää kansainvälistä kokonaisuutta (kuten ilmastomuutosta) koskevaan suurempaan kokonaisuuteen. Julkisuusdiplomatian avulla organisaation toiminta ja tarkastelutapa siirtyvät kansalliselta tasolta kansainväliseksi.

Kaikea tätä käsittelee vuoden 2018 ProCom-päivä. Sen teemana on Dialogi ja diplomatia. Mikä muuttuu tekoälyn aikakaudella? Jos ihminen ei kykene ratkaisemaan edellämainittuja vitsauksia, pystyykö robotti, joka on ohjelmoitu tehtäväänsä? Mihin kaikkeen yltää tulevaisuudessa tekoäly, jolle valtasuhteet tai ahneus eivät muodostu esteiksi, ellei ihminen niin tahdo. Pystyykö ihminen ohjelmoimaan koneet ja robotit siten, että maailma on tulevaisuudessa oikeudenmukaisempi? Timo Honkelan tärkeä teos Rauhankone pohtii näitä samoja, elintärkeitä kysymyksiä.

ProCom ja MARK ovat luontevasti dialogissa jäsenkuntiensa palvelemisessa. Eräs muoto edistää integraatiota on kutsua markkinointiväki viestintäväen tapahtumiin ja päinvastoin. Siiloista pois –mantra on hyvin yksinkertaista toteuttaa, jos haluaa katsoa maailmaa avoimin silmin ja kuulevin korvin.

ProCom-päivässä 2018 nostatetaan esiin kysymyksiä, jotka ovat kiinnostavia etenkin vastuullisten brändien kannalta. Puhujien joukossa on mm. Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt, Reaktorin Data Scientist Johan Himberg ja suurvaltasuhteisiin erikoistunut Ylen ulkomaankirjeenvaihtaja Mika Mäkeläinen. Katso koko ohjelma ja tule mukaan ProComin jäsenhintaan, joka on voimassa MARKilaisille 1.5.2018 saakka.

Elina Melgin

FT, toimitusjohtaja, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry
ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin väitteli 2014 propagandan ja julkisuusdiplomatian roolista sekä kulttuurin käytöstä maakuvaviestinnässä. Maabrändin lisäksi hän on tutkinut mm. vaikuttajaviestintää. Melgin toimii ProCom ry:n ja oy:n toimitusjohtajana. Aiemmin hän työskenteli mm. Nokia Oyj:ssä ja Taideteollisessa korkeakoulussa (nykyisin Aalto Arts). Melginin käsikirjoittamia ja toimittamia teoksia ja tuotteita on palkittu kotimaassa ja ulkomailla. Hän on aktiivinen bloggaaja (viestijat.fi). Melginillä on yli kymmenen vuoden kokemus hallitustyöstä erilaisissa organisaatioissa.