Eduskunta on aloittanut hallituksen budjettiesityksen käsittelyn. Budjetin valmistelun yhteydessä hallitus on useasti korostanut, että budjetti on laadittu kilpailukykymme parantamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi.

Kasvustrategiassa markkinoinnilla on merkittävä rooli. Markkinointi lisää tuotteiden ja palveluiden kysyntää, kauppaa ja vaihdantaa, niin kotimarkkinoilla kuin viennissäkin. Tämä luo edelleen työpaikkoja, kasvua, hyvinvointia ja varallisuutta koko yhteiskuntaan. Tällöin on varaa investoida vieläkin enemmän ja näin syntyisi hyvän kasvun kehä.

Muutamia esimerkkejä. Deloitten tutkimuksen mukaan Isossa-Britanniassa keskimäärin yksi mainontaan käytetty punta tuottaa kuusi puntaa saarivaltakunnan talouteen. Vuonna 2011 mainontaan käytetty 16 miljardia punnan panostus tuotti 100 miljardia Ison-Britannian talouteen.

PK-yrityksiin mainonnan vaikutus on jopa suurempi; yksi punta mainostamiseen hyödyttää PK-yritystä kahdeksankertaisesti suureen verrattuna.

McKinsey & Companyn tutkimus osoitti mainonnan ja BKT:n kasvun välillä olevan selkeän kausaalikorrelaation; mainonta mahdollisti noin 15 %:n BKT:n nousun G20-maissa viimeisen vuosikymmenen aikana uuden liiketoiminnan generoinnin kautta.

The Global Competitiveness Report arvioi Suomen kilpailukyvyn olevan erittäin hyvän (8.), mutta sijoitusta pudottaa erittäin alhainen sija kaupallistamiskyvykkyydessä (39.) – potentiaalia olisi siis parempaan.

Kauppalehden Kasvajat 2016 -tutkimuksessa kasvuyrityksistä 40 % kertoi kasvun tyrehtymisen syyksi puutteet myynti- ja markkinointiosaamisessa.

Suomessa on suunnattu talouspoliittiset toimenpiteet kilpailukykysopimukseen ja hintakilpailukyvyn vahvistamiseen. Tämä perustuu ajatukseen perinteisen teollisuustuotannon lainalaisuuksista ja hintakilpailukyvyn ratkaisevasta merkityksestä – tämän saavuttamiseksi on luovuttu rakenteellisista uudistuksista.

Suomessa ei ole oikein havahduttu siihen, että kilpailukyky perustuu moneen tekijään ml. kykyyn markkinoida ja myydä. Jos ainoa myyntivaltti on hintakilpailukyky, kustannuksia ja palkkoja pitääkin ajaa alas. Bulkkiajattelu on ristiriidassa innovaatiopanostusten kanssa, ja ehkä yksi keskeinen syy siihen ettei Suomi pysty hyödyntämään innovaatioita tavalla, joka lisäisi Suomen kilpailukykyä.

Pystymme paljon parempaan.