Suomi on vuonna 2025 Pohjois-Euroopan ykkösmatkailukohde. Näin linjaa Työ- ja Elinkeinoministeriön julkaisema Matkailun Tiekartta 2015-2025. Se on monellakin tavalla vau!

Ei pelkästään siksi että kilpailevat destinaatiot ovat nekin kovaa kansainvälistä tasoa, mutta myös siksi että viestintäsuunnitelmaa tämän saavuttamiseksi ei vielä ole, saatikka sitten viestinnän kärkeä.

Suomessa kokonaismatkailutulo on useamman vuoden ollut yli 13 miljardia euroa, ja sillä arvioidaan olevan mahdollisuuksia kasvaa jopa 20 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.

Kansainvälisten matkailijoiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Näiden Suomeen jättämät tulot ovat neljän miljardin euron luokkaa. Eli matkailu on vientialoista viidenneksi suurin! Tosin tätä ei yleensä noteerata missään, koska matkailuvienti ei näy Tullin julkaisemissa tilastoissa…

Kasvun edellytykseksi on ministeriön ohjaamassa matkailun kärkihankkeessa määritelty eri toimijoiden kyky yhdessä paketoida ja tarjota laadukkaita elämyksiä – innostavia kokonaisuuksia, jotka ylittävät asiakkaan odotukset. Pitää varmastikin paikkansa, mutta tämä tuntuu melko tuotantokeskeiseltä visiolta. Toki jotakin markkinoitavaa ja myytävää täytyy olla.

Millä avuilla Suomea sitten aiotaan markkinoida matkailukohteena?
Tutkitaanpa Tiekarttaa. Avainsanoina löytyvät hyvinvointimatkailu, merellinen saaristo, stopover, digitaalinen näkyvyys ja ostettavuus, biotalous ja cleantech.

Hienoja asioita ja ilmiöitä kaikki. Toivottavasti noista voidaan veistää riittävän seksikäs viestinnän kärki, jotta voimme ohittaa naapurivaltiot ja nousta halutuimmaksi matkailukohteeksi.

Itse toivon että saamme herätettyä monipuolisen keskustelun siitä miten ja millä kärjellä Suomea voidaan markkinoida niin että maa koetaan omaperäisenä, aitona, relevanttina ja kiinnostavana. Siihen tarvitaan syvälle kansanperinteisiin ja kulttuuriin porautuvia juuria ja aitoja ilmiöitä, joita matkailijat voivat kokea.

Tähän tarvitaan innovatiivisuutta, visioita ja rohkeutta.

Itämeren matkustajalauttabusiness nimittäin tarvitsee kehittyäkseen myös kansainvälisiä asiakkaita. Kapasiteettia on, kotimarkkinat on jo koluttu ja kasvu on hidasta, joten katse suuntautuu kauemmas.

Mutta jotta me voimme markkinoida palvelujamme kansainvälisillä markkinoilla, matkailijoiden halu tulla Suomeen on herätettävä. Tästä eivät matkailualan toimijat voi yksin kantaa vastuuta. Yhteistyöllä saadaan enemmän aikaiseksi ja kyllä valtion intresseissäkin on panostaa isosti maan viidenneksi suurimman vientialaan. Eiköhän ruveta yhdessä hommiin!?