Kukin taaplaa tyylillään, sanotaan, ja asioita voi tosiaan tehdä monin eri tavoin. Voi esimerkiksi mennä sieltä mistä aita on matalin tai polku ainakin vähemmän kivinen.
Tai sitten voi kehittää ihan oman ylitystyylin, joka muistuttaa lähinnä tuulimyllyjä vastaan taistelevaa Don Quijotea. Kuosisuunnitteluun erikoistunut yritykseni Taiga Colors kuuluu tähän jälkimmäiseen kastiin. Vai mitä olette mieltä yrityksestä, jolla on kaksi erillistä tuotemerkkiä, joka haluaa pitää kaiken tuotannon Suomessa, suunnittelee tuotteet kestäviksi ja konepestäviksi, ja joka painokankaiden sijaan käyttää tuotteissaan valokuvatulostettuja kankaita?

Tarpeetonta lienee todeta, että tuotteiden tuotantokustannukset ovat rapsakat, ulosmyyntihinnoista puhumattakaan. Yritysneuvojatkin ovat kehottaneet yritystä siirtämään tuotannon edes Viroon, jotta tuotantokustannuksia saataisiin hieman siedettävimmiksi. Muun muassa ompelukustannukset pienenisivät noin 25 %  lahden toisella puolella.

Mikä ihme sitten saa yrittäjän pysymään lujasti päätöksessään valmistuttaa tuotteet Suomessa, senkin uhalla, että säännöllinen oma palkka on vasta kaunis, kangastuksenomainen näky erämaassa?

Made in Finland – hyöty vai haitta?
Mitä etuja suomalaisten alihankkijoiden käyttämisestä sitten on?

1. Työllistävä vaikutus

Hinta harvoin on syynä kotimaisen alihankkijan valintaan. Keneltäkään ei varmaankaan ole jäänyt huomaamatta Suomalaisen Työn Liiton mainokset. Kuluttajat tekevät joka päivä miljoonia ostopäätöksiä, jotka vaikuttavat talouteemme. Jos jokainen suomalainen ostaisi joka kuukausi 10 eurolla lisää suomalaisia tuotteita ja palveluita, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa. Entä yritykset? Taiga Colors on vielä liikevaihdoltaan pieni yritys, mutta on siitä huolimatta työllistänyt suomalaisia alihankkijoitaan noin kahden henkilötyövuoden verran palkassa laskettuna. Työllisyysvaikutuksia syntyy myös välillisesti alihankkijoiden työntekijöiden ostaessa saamillaan tuloilla muilla aloilla tuotettuja palveluita ja tavaroita.

2. Joustavuus, laatu ja nopeat aikataulut

Laaduntarkkailu ja tuotemuokkaukset onnistuvat helposti suomalaisten alihankkijoiden kanssa. Pienet erät mahdollistavat joustavamman varastonhallinnan kuin esimerkiksi aasialaisten toimijoiden kanssa. Myös toimitusajat ovat nopeita ja tutut alihankkijat taipuvat uskomattomiin suorituksiin silloin kun ollaan jäniksen selässä. Jopa tuotteen korjaaminen onnistuu suomalaisella alihankkijalla. Kokeilepa samaa perässä kiinalaisen alihankkijan kanssa.

3. Osaaminen

Taiga Colorsilla on 11 alihankkijaa ympäri Suomea. Suunnittelu tehdään omin voimin, mutta valokuvatulostus, erilaiset ompelutyöt, logolappujen kudonta, sisustyynyjen valmistus, kiilakehyspuutyöt ynnä muut suunnittelun jälkeiset eri työvaiheet teetetään alihankkijoilla. Taiga Colorsin tuotteet pitävät sisällään siis monenlaista työvaihetta ja osaamista. Suomalaisten alihankintayritysten käyttäminen auttaa säilyttämään muun muassa käsi- ja pienteollisuusosaamista Suomessa.

4. Markkinointi- ja kilpailuetu

Suomalaiset asiakkaat ovat näinä päivinä enenevässä määrin kiinnostuneita tuotteiden kestävyydestä, alkuperästä ja valmistusolosuhteista. Myös keskustelut turistien kanssa Taiga Colorsin kivijalkaliikkeessä Helsingin kauppatorin maisemissa ovat osoittaneet, että Suomessa valmistettu tuote kiinnostaa myös ulkomaalaisia. Moni turisti ihmettelee, miksi Suomessa valmistettuja tuotteita ei tahdo löytyä, ja miksi suomalaisten design-lippulaivojen tuotteet valmistetaan Aasiassa. Kaukoidässä halvalla tuotetuilla massatuotteilla on usein myös omat eettiset ongelmansa.

Tekstiiliteollisuus Suomessa

Nyky-Suomessa tekstiiliala työllistää enää noin kolme prosenttia koko teollisuuden työvoimasta, esimerkiksi vuonna 2012 tekstiiliteollisuus työllisti noin 12 000 henkilöä. Suomessa on vain kuusi tekstiilialan suuryritystä, jotka työllistävät globaalisti yli 250 henkilöä. Alan tulee uudistua ja seurata globaaleja megatrendejä säilyttääkseen kilpailukykynsä. Teknologinen kehitys, kehittyvien talouksien ostovoiman ja käyttäytymisen muutokset, sekä kestävän kehityksen arvot – eettisyys, läpinäkyvyys ja ekologisuus – voivat vaikuttaa suomalaisen tekstiiliteollisuuden toiminnan suuntiin. Nykyään maailman tekstiileistä noin 40 prosenttia valmistetaan puuvillasta ja yli 50 prosenttia polyesteristä.

Suomen hakkuuylijäämästä saatava kuitu voisi korvata 20 prosenttia maailman puuvillasta. Se tarkoittaisi noin kuutta miljoonaa tonnia kuitua. Yhteensä puupohjaisille kuitumateriaaleille, kuten kuitusellulle, voi olla arviolta 70 miljoonan tonnin tarve. Suomalainen tutkimus selluloosan ominaisuuksien ympärillä kuluneen vuosikymmenen aikana on ollut tuotteliasta, ja mukana ovat muun muassa VTT, Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto.Suomi voisi toimia laboratoriona kehitettäessä uusia maailmanlaajuisia markkinoita sertifioidusta puusta valmistetuille tekstiiliraaka-aineille ja tuotteille, ja tähän pakettiin luontevasti istuisi suomalainen design ja vahva tekstiilialan historia.

Mukaan talkoisiin!

Kotimaisen alihankinnan edut ja haitat tietysti vaihtelevat riippuen muun muassa yrityksen toimialasta ja tuotteista, mutta siitä huolimatta: haastan kaikki yritykset, isot ja pienet, mukaan talkoisiin käyttämään mahdollisuuksien mukaan suomalaisia alihankkijoita ja suomalaista työtä, ja muutenkin miettimään tuotteiden elinkaarta ja kestävyyttä!

Aurinkoista kesän jatkoa toivottaen,

Taiga Colorsin ”Don Quijota” Jutta Kuure