Jossakin on markkinoija, joka uskoo, että kuluttajat ja miksei yrityspäättäjätkin lukevat edelleen lehtiä ja mainoskirjeitä.
Printtihän on kuollut, tai niin old school – ainakin markkinoijien mielestä. Kukapa hehkuttaisi perinteisin menetelmin tehtyä suoramarkkinointia. Printtivolyymit ovat laskussa sekä lehti- että kirjepuolella. Samassa alamäessä lasketellaan kuka loivemmin ja kuka jyrkemmin. Perusasioita ja vanhoja hyviä kikkoja ei kuitenkaan vielä kannata heittää romukoppaan. Printtimediaan panostetaan euroissa edelleen kaikkein eniten.
Markkinoinnissa on tärkeintä ottaa huomioon erilaiset kohderyhmät. Se mikä toimii nuorille, ei välttämättä toimi ikääntyville. Kuluttajat eivät ole vielä täysin digitalisoituneet ja tietyissä ikäryhmissä printti ja suora toimivat erittäin hyvin. +35-vuotiaat haluavat edelleen markkinointia enimmäkseen perinteisistä kanavista. Yli puolet 15 – 69-vuotiaista suomalaisista seuraa suoramainontaa (siis lähes kaksi miljoonaa kuluttajaa).
Aktiivisimmat suoran seuraajat ovat 30 – 69-vuotiaita naisia. Viidennes suoraa seuraavista lukee kaikki hänelle tulevat postitukset. Osoitteellisen suoramainonnan päiväpeitto on 55 prosenttia ja osoitteettoman suoramainonnan 50 prosenttia (Lähde: TNS Atlas; Suoramainonta ja suomalaiset 5/2013). Printti ja suora eivät siis ole vielä kuolleet. Niillä on oma paikkansa monikanavaisessa kampanjassa. Printtimainonta – tarkoitan tässä lehtimainontaa – toimii tunnettuuden tekemisessä hyvin. Suora puolestaan vastaanottajien aktivoinnissa toimintaan.
Monet yritykset, jotka siirtyivät digihuumassaan sähköiseen suoraan, ovatkin todenneet paperisen suoran antavan sittenkin paremmat tulokset, vaikka hintalappu on kalliimpi. Kysehän on loppujen lopuksi siitä, että saadaan ovipumppu laulamaan ja euroja kassaan – että eri kanavat on viritetty ja optimoitu parhaaseen mahdolliseen iskuun Kanava, joka tavoittaa kuluttajat ja päättäjät, on voittaja. Paperista on tulossa luksusta, koska sitä tulee niin vähän luukusta.