Onko naapurisi koskaan tullut kiittämään sinua siitä, että sinä markkinoinnin ammattilaisena luot hyvinvointia Suomeen? Onko hän samalla muistuttanut siitä, kuinka tärkeätä on saattaa kysyntä ja tarjonta toistensa luokse, jotta talouden pyörät pyörisivät ja yrityksillä olisi varaa maksaa palkkoja? Hän olisi myös voinut mainita, että niistä palkoista maksetaan veroja, joilla ylläpidetään hyvinvointiyhteiskunnan palveluja. Sivulauseessa naapurisi olisi voinut tokaista, että tietenkin on vaihtoehto. Se, että valmistetaan hyviä tuotteita, joita on teknisesti mahdollista tehdä, mutta ei selvitetä, tarvitseeko kukaan niitä tai onko kukaan kiinnostunut niistä. Yhtälailla tuotteiden ympärille voidaan julistaa hiljaisuus, koska eihän tässä nyt ruveta huutelemaan ja kehumaan. Ja tällöin ruotsalaiset myyvät ja menestyvät, mutta suomalaiset eivät. Se ei ole hyvä vaihtoehto, varmaan naapurisi lisäisi, vaikka hänellä ei tietenkään ole mitään ruotsalaisia vastaan. Olisi kiva, että sekä Suomi että Ruotsi menestyisivät kumpikin hyvin. Silloin maiden keskinäinen kauppa olisi myös vilkasta ja loisi lisää hyvinvointia, päättäisi naapurisi oman puheenvuoronsa. Hän vielä kiittäisi sinua kädestä pitäen ja toivottaisi intoa ja vimmaa tehdä entistä parempaa markkinointia, koska se on hyvä asia meille kaikille.
Markkinoinnin yhteiskunnallinen merkitys on helppo ohittaa, kun siihen ei aiemminkaan ole kiinnitetty juurikaan huomiota. Kun maamme talous köhii, on syytä korjata sitä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Vähäpätöisin niistä ei liene se, että ohjataan kysyntä ja tarjonta toistensa luokse. Markkinointi luo tätä kautta talouskasvua ja edelleen työpaikkoja ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan.
Markkinointi-investointien vaikutusta Suomen kasvuun ja menestykseen on selvitetty viime vuonna alan liittojen ja markkinointialan ammattilaisten toimesta. Hajallaan olevaa materiaalia on koottu yhteen pakettiin, jonka viesti on vastaansanomaton: Markkinointi luo hyvinvointia. Suomalaisten tutkitusti korkeatasoinen osaaminen ja innovaatiot jäävät osin hyödyntämättä liian vähäisen markkinoinnin ja puutteellisen kaupallistamisen vuoksi. On aika muuttaa suuntaa. Jos suhdanne on huono ja syö liikevaihtoa, markkinointipanoksia pitää lisätä, ei vähentää. On panostettava kasvuun.
Nykyinen asian tila johtuu varmasti osittain lyhyestä kokemuksestamme todellisesta markkinataloudesta. Osittain se on kulttuurikysymys, siis tapamme kommunikoida tuote-etuja ja ylipäätänsä positiivisia asioita. Muutoksen suhteen olen optimisti. Digitaalisen murroksen myötä Suomeen on syntynyt huima määrä uusia yrityksiä, jotka hyödyntävät sovellusten avulla nimenomaan asiakasdataa. Näiden yritysten lähtökohtana on tehdä uuden teknologian avulla asiakkaiden elämä helpommaksi. Se jos mikä on markkinointiajattelua. Kuunnellaan ensin asiakasta ja toimitaan vasta sitten.
Markkinointialan selvityksen mukaan markkinoinnin ammattilaiset ovat itse keskeisessä roolissa markkinoinnin merkityksen nostamisessa. Paljon on tehtävää, esimerkiksi markkinoinnin vieminen peruskouluopetukseen. Kyllä sekin päivä vielä koittaa. Ja silloin viimeistään Suomessa ymmärretään, että markkinoinnin ammattilainen, sinä olet hyväntekijä.