Journalismi ei ole kriisissä, mutta liiketoimintamallit ovat, sanoi Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi MARK Aamuteema –tilaisuudessa 23.10. Uusia malleja haetaan. Hän kertoi Ilta-Sanomien ”kompensatorisesta käänteestä” vuonna 2013. Tämä tarkoitti tilannetta, jolloin digipuolen kasvu paikkasi täysin printtipuolen menetykset. Tämä energisoi tekijät ja antoi uskoa tulevaan tekemiseen. ”Me voimme itse vaikuttaa tulevaisuuteen” oli innostava havainto.

Sisällön merkitys journalismissa on kaikki kaikessa. Sen laadusta ei voi lipsua hetkeksikään. Helsingin Sanomien strategiassa on kirjattuna, että HS:lla ei ole yhtään välipäivää. Jokaisen numeron on vastattava laatuvaatimuksia. Kesällä lehti ei ole ohut, vaan jokaiseen osaan panostetaan ihan niin kuin muulloinkin. Ja sitä paitsi kesällähän meillä on yleensä enemmän aikaa lukea.

Viestinnän ammattilaiset – Pro-Com ry:n toimitusjohtaja Elina Melgin kuvasi muutosta markkinoilla. Yhä useampi journalisti siirtyy viestintä- tai pr-tehtäviin (PR-sana on taas tullut takaisin, kuten muuten myös propaganda-sana). USA:ssa on 4,6 pr-ihmistä yhtä journalistia kohden. Työnjako markkinoinnin, myynnin, asiakaspalvelun, viestinnän, asiakaskokemuksen ym. välillä hämärtyy. Kaikki ovat ainesosia samassa kokonaisuudessa, jonka lopputuloksena on tyytyväisemmät asiakkaat ja terve liiketoiminta.

Muutoksen keskellä perinteinen media digitalisoituu ja hakee uudenlaista kasvua. Sen on panostettava journalistiseen sisältöön, joka on sen ainoa olemassaolon ehto. Kilpailua tulee voimakkaasti mm. yritysten sisältömarkkinoinnista, jonka taso sen kuin paranee.

 

Melgin esitteli nousevia trendejä, joista kaksi olennaista tässä mainittakoon: mobile ja brand journalism.

 

Mitä kuuluu viestinnälle, markkinoinnille ja journalismille digiaikana? Hyvää niiltä osin kun panostetaan todelliseen laatuun – oli se sisällön laatua tai asiakasymmärryksen laatua. Evoluutio hoitaa kyllä laaduttomat esitykset pois markkinoilta.