Kun ollaan tuomassa markkinoille uusi tuote tai palvelu taikka ollaan perustamassa yhtiötä, tulee ajankohtaiseksi miettiä kyseiselle tuotteelle, palvelulle tai yhtiölle nimi. Nimen valinta on varmasti yksi lanseerausta edeltäneistä mukavimmista vaiheista, mutta toisaalta yksi tärkeimmistä ja mahdollisesti myös vaikeimmista päätöksistä. Hyvä nimi on luonnollisesti sellainen, joka jää hyvin asiakaskunnan mieleen, erottuu kilpailijoista ja jota on helppo markkinoida.

Nimeä valittaessa ja ennen markkinointimateriaalin laatimista tai markkinointikampanjoiden aloittamista on kuitenkin hyvä ottaa hetken aikalisä ja pohtia yhdessä markkinointitiimin, IPR-asiantuntijoiden ja mahdollisesti juristien kanssa:

• Käyttääkö kukaan muu samankaltaista nimeä?
• Sekoittuuko suunniteltu nimi jonkun toisen nimeen?
• Halutaanko nimellä erottua muista niin, että nimi yhdistyy asiakkaiden mielissä juuri meihin?
• Halutaanko pitää huoli siitä, että kukaan muu ei voi käyttää vastaava nimeä tuotteestaan ja siten hyötyä meidän markkinointipanostuksistamme?
• Joka tapauksessa varmasti halutaan, että markkinointiin käytetyt resurssit eivät valu hukkaan – mikäli joku muu saa hyötyä meidän markkinoinnistamme, emme pian enää erotu tällä nimellä, vaan nimi ymmärretään yleissanaksi tarkoittamaan kyseistä tuotetta.

Mikäli kilpailijoista halutaan erottua, on tärkeää huomata myös se, ettei nimi saisi liiaksi kuvailla tuotetta, palvelua tai yhtiön toimintaa. Yksinoikeuden kun voi saada vain erottamiskykyiseen nimeen; tavaramerkki- ja toiminimisuojaa ei myönnetä sellaisille nimille, jotka vain ilmaisevat tarjottavan tavaran tai palvelun yleisen nimityksen taikka yhtiön toiminnan laadun. Tästä johtuen nimen valintaa ei kannata tehdä hätäisesti.

Välty loukkaussyytöksiltä – tarkista taustat

Suositeltavaa on myös varmistaa, ettei valitulla nimellä loukata kenenkään muun voimassa olevia oikeuksia. Näin voi tapahtua, jos joku muu taho on aiemmin ehtinyt rekisteröidä kyseisen nimen tavaramerkkinä tai toiminimenä. Kyse voi olla loukkauksesta myös silloin, kun joku muu taho tarjoaa jo tuotteitaan tai palveluitaan valitun nimen kanssa sekoitettavissa olevalla nimellä tai mikäli markkinoilla toimii jo yritys samalla tai samankaltaisella nimellä.

Mikäli taustoja ei tarkisteta, vaan nimi otetaan suoraan käyttöön, on olemassa riski siitä, että aiemman oikeuden haltija tai aiemmin nimen käyttöön ottanut taho vaatii juuri lanseeratun uuden nimen käytön lopettamista ja vaihtamista sekä pahimmassa tapauksessa vaatii loukkauksesta vahingonkorvauksia ja hyvitystä.

Usein juuri markkinoille tulleen tuotteen, palvelun tai yhtiön tulevaan markkinointiin on voitu käyttää mittavia panostuksia – kaikki markkinointimateriaali, verkkosivut, esitteet, katalogit, hinnastot, kirjepohjat ja vaikkapa käyntikortit voidaan joutua poistamaan käytöstä, tuhoamaan ja uusimaan, mikäli osoittautuu, että valittu nimi loukkaa jonkun muun aiempia oikeuksia. Ennen nimen valintaa ja markkinointimateriaalin laatimista kannattaakin suorittaa asiantuntijan avulla ennakkotutkimus, jossa selvitetään mahdollisia aikaisempia rekisteröintejä.

Muista domainit ja suojaukset

Nimeä valitessa on syytä myös tarkistaa, ovatko sitä vastaavat halutut verkkotunnukset eli domainit vapaana tai onko niitä mahdollista hankkia itselle.

Kun toimiva, erottuva ja rekisteröintikelpoinen nimi on valittu, on syytä miettiä suojamuotoja. Tulisiko nimi suojata tavaramerkillä vai toiminimellä vai kenties molemmilla, ja haetaanko suojaa Suomen lisäksi ulkomailla? Lisäksi tavaramerkin osalta on pohdittava, minkä kaikkien tavaroiden tai palveluiden tunnuksena nimeä on mahdollisesti tarkoitus käyttää, jotta rekisteröintiä osataan hakea riittävän laajasti kattamaan myös mahdolliset tulevat käyttökohteet. Tavaramerkkiasiamiehet osaavat neuvoa suojan riittävyyteen liittyvissä kysymyksissä.

Ajoitus on kaiken A ja O

Kannattaa myös hoitaa kaikki rekisteröinnit kuntoon samanaikaisesti ja ennen nimen julkistusta tai uuden tuotteen tai palvelun lanseerausta. Valitettavasti välillä käy niin, että uuden tuotteen lanseerauksen yhteydessä yhtiö ei tule ajatelleeksi kaikkia tarvittavia immateriaalioikeuksia ja rekisteröintejä.

Tyyppiesimerkki on tilanne, jossa yhtiö valitsee nimen, hakee nimeä vastaavia tavaramerkkirekisteröintejä ja lanseeraa tuotteen, mutta ei tule rekisteröineeksi nimeä vastaavia verkkotunnuksia. Kun yhtiö sitten herää domainin hankkimisen tärkeyteen, on haluttu domain usein juuri hetkeä aikaisemmin rekisteröity. Markkinoilla on ikävä kyllä tahoja, jotka aktiivisesti seuraavat julkisista rekistereistä, millaisia tavaramerkkejä ja toiminimiä haetaan ja rekisteröidään, ja hankkivat näitä vastaavat verkkotunnukset haltuunsa tarkoituksenaan myöhemmin rahastaa tavaramerkin- tai toiminimen haltijoita myymällä domainit heille kovaan hintaan.

Mikäli verkkotunnusten rekisteröimisestä ei huolehdita ajoissa, on vaara, että halutut verkkotunnukset jäävät saamatta. Osassa tapauksissa domainin hallinta on mahdollista riitauttaa ja saada verkkotunnus siirrettyä itselleen, mutta kaikissa tapauksissa se ei valitettavasti ole mahdollista. Näissä tapauksissa usein ainoa keino saada domain itselleen on sen ostaminen, mutta kauppahinnat ovat voineet karata ulottumattomiin – välillä verkkotunnuksista pyydetään kuusinumeroisiakin summia. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää hankkia halutut verkkotunnukset itselleen jo siinä vaiheessa, kun uuden nimen suojausta tai tuotteen lanseerausta vasta suunnitellaan.

Ennakointi säästää selvää rahaa

Tuotteen, palvelun tai yhtiön nimen valintaan ja suojaukseen kannattaakin siis käyttää aikaa ja laatia rekisteröintistrategia huolella. Näin voidaan välttyä myöhemmiltä ikäviltä yllätyksiltä, loukkaussyytöksiltä, oikeudenkäyntiriskeiltä ja niihin liittyviltä imagohaitoilta sekä suurilta kustannuksilta.

Onko nimen lisäksi muuta suojattavaa?

Lisäksi olisi hyvä käyttää hetki sen miettimiseen, olisiko tarpeen suojata jotain muutakin kuin nimi. Lanseerattavasta uudesta tuotteesta tai palvelusta riippuen kannattaa pohtia, voisiko esimerkiksi tuotteen muotoilu tai yrityksen graafinen ilme saada mallisuojaa. Lisäksi erityisesti teknologiayrityksille on tärkeää selvittää myös, ollaanko luomassa jotakin sellaista uutta, joka olisi patentoitavissa tai suojattavissa hyödyllisyysmallilla.

Kirjoittaja on Kati Rantala, Specialist Counsel, joka työskentelee asianajajana ja tavaramerkkiasiamiehenä Eversheds Asianajotoimisto Oy:ssä sekä sen tytäryhtiö Asianajotoimisto Heinonen & Co Oy:ssä immateriaalioikeudellisten kysymysten parissa hoitaen muun muassa loukkaus-, mitätöimis- ja muita oikeudenkäyntejä sekä muita aineettomien oikeuksien puolustamiseen ja suojaamiseen liittyviä toimeksiantoja. Katilla on kokemusta erityisesti tavaramerkeistä, mutta myös mallioikeuksista, domain-nimistä, patenteista, tekijänoikeuksista, toiminimistä sekä orjalliseen jäljittelyyn ja sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa liittyvistä asioista. Lisäksi Kati on erikoistunut urheiluoikeuteen ja tietosuojaan.