Markkinointiammattilaisten arkea on saada työskennellä markkinointimestareiden keskuudessa. Harva se päivä jollakin on loistava idea toteutettavana mitä pikimmin erilaisina toimenpiteinä. Aina idean äiti tai isä ei ole jaksanut miettiä ideaansa kovin pitkälle, koska pitäähän markkinoinnillekin jättää jotain tekemistä. Näyttäisivät nyt sitä luovuuttaan. Markkinointiammattilaiset nyhtävät idearaakileista jotain toteutuskelpoista niin, ettei kenelläkään tulisi paha mieli. Onhan kuitenkin mukavaa työskennellä alalla, josta niin moni on kiinnostunut ja aina valmis vaihtamaan ajatuksia kanssasi.

Varsinainen nyhtäminen alkaa luovan toteutuksen äärellä. Jokaisella on mielipide etenkin sananvalinnoista ja visuaalisuudesta, kuvista puhumattakaan. Kenen lempiväri on turkoosi, kenen keltainen. Kyllä ne saadaan sopimaan siihen brändivärin kylkeen kun nätisti asetellaan.

Markkinointikampanjoiden mediavalinnat joutuvat usein organisaatioissa mestareiden tiukkaan esiraatiin. ”Eihän sitä kanavaa kukaan kuuntele”, ”ilmaislehdet lentävät minulla ensimmäiseksi roskiin, ei niihin kannata rahaa haaskata”, ”kuka katsoo enää telkkaria, haloo, digidigi”, ”video on ykkönen”, ”ei verkosta mitään kallista osteta”. Mediakentän hallitseminen vaatii lujaa uskoa omaan ammattitaitoon, sen ylläpitämistä ja kykyä todistaa valinnat ilman näitä ylimääräisiä, muiden sidosryhmien leijonankitoja.

Budjetoinnin tuska

Markkinointibudjetti joutuu usein nyhtämisen kohteeksi. Ensin sitä jaetaan tuotteille ja liiketoiminnoille, sitten myyntisesonkien mukaan ja lopuksi sen avulla rauhoitellaan bisneshuolia. Budjetoinnin alistaminen taloushallinnon perinteisille vaatimuksille jakaa sen kauan etukäteen ennustettuihin kuukausipalasiin. Avoin yhteistyö ja järkipuhe talousihmisten kanssa luovat yleensä joustavat edellytykset toteuttaa hyvää markkinointia.

Mittaa oikein

Nyhtömarkkinointi näyttäytyy myös kampanjasuunnittelussa ja viimeistellään tulosten arvostelussa. Siksi markkinointia –hanke on nostanut upeasti mittaamisen tärkeyden eturiviin. Valitettavasti markkinoinnin mittaaminenkaan ei säästy nyhtämiseltä. Erillisten toimenpiteiden tuloksista vedetään johtopäätöksiä ja on vaara, että unohdetaan markkinoinnin kokonaisvaltaisuus ja asiakkaiden altistuminen brändille myös ei-taktisissa toimenpiteissä. Kun seuraavat mediasuunnitelmat tehdäänkin panos–tuotos-laskelmien pohjalta, kas kummaa, miten pieneksi keino- ja kanavavalikoima supistuukaan.

Nykyisin kaikki puhuvat asiakaskokemuksesta. Siitä huolissaan olevat yrittävät nyhtää asiakaskokemuksen irti markkinoinnista. Pahimmillaan siitä ei oikeasti vastaa mikään toiminto organisaatiossa. Markkinointia on sitten jälkikäteen helppo syytellä. Yhteistyössä tästäkin haasteesta selvitään. Markkinointi tuntee toki asiakkaan ja sen ostokäyttäytymisen, mutta kokonaisvaltaisesta asiakaskokemuksesta on vastuussa organisaatio koko asiakaspolun mitalla.

Ei se työelämä valittamalla muutu

Pidetään me ammattilaiset huolta siitä, ettei suostuta nyhdettäväksi. Ei anneta nyhtää ensimmäiseksi markkinointibudjetista kun pitää saada nopeita säästöjä ja parempi tulos. Markkinoinnilla on kuitenkin organisaatiossa todistetaakka. Näytetään markkinoinnin vaikuttavuus ja yhteys liiketoimintaan huomioiden integrointi ja aito, tutkittu asiakaskokemus. Rakennetaan seurantajärjestelmät sellaisiksi, että niistä on saatavissa selkokielinen analyysi. Ei ole tarvetta hajottaa yhtenäistä brändikokemusta sen vuoksi että jonkun loistoidea saatiin toteutettua tai mediamyyjä teki viime tipan kamikazetarjouksen kanavasta, jota et muuten olisi valinnut.

Nyhtömarkkinointi näyttää epäjohdetulta, vain tilanteissa elävältä repalekasalta. Ollaan sen sijaan ylpeitä ammattitaidostamme, pidetään huolta osaamisestamme, mitataan, raportoidaan ja parannetaan juoksuamme niin, että tohtoroijat hiljenevät.