Pääsin kuulemaan tuoretta tietoa yritysvastuun nykytilasta ja tulevaisuudesta FIBSin Yritysvastuu 2018 -tutkimuksen tulostilaisuuteen. Tilaisuuden aikana pohdittiin muun muassa miksi suomalaisyritykset panostavat vastuullisuuteen, mitä hyötyä siitä on liiketoiminnalle ja miten sitä johdetaan yrityksen arjessa. Vuoden 2018 tutkimuksen toteutti FIBSin toimeksiannosta T-Media.

Jo kuudetta kertaa toteutetun Yritysvastuu -tutkimuksen teemana oli tänä vuonna keskittyä tutkimaan, miten yrityksen johdossa käsitellään yritysvastuuta ja kestävää kehitystä. Tutkimus toteutettiin ottamalla otos Suomen Top 1000 -yrityksistä ja kyselyyn vastasi 185 yritysvastuusta vastaavaa johtajaa/päällikköä tai toimitusjohtajaa. Tuloksista selvisivät muun muassa seuraavat asiat:

Yritykset huolehtivat ensisijaisesti omasta pesästään, eivät toimintansa kokonaisvaikutuksista
Jopa 62 % tutkimukseen vastanneista yrityksistä piti tärkeimpänä oman toiminnan ja prosessien vastuullisuuden huolehtimisesta, kun yrityksen toimintaympäristön ja arvoketjun vastuullisuudesta huolehtiminen jäi vähemmälle.

Yritysvastuuasiat kuuluvat johtoryhmissä hyvin vaihtelevasti eri johtajien vastuulle
56 % yrityksistä vastasi, että yritysvastuusta vastaava henkilö on mukana johtoryhmässä. Noin 14 % yrityksistä vastasi, että johtoryhmässä yritysvastuusta vastaava johtaja on yritysvastuu- / kestävän kehityksen johtaja.

Vain noin puolet yritysvastuuta vastaavista johtajista / päälliköistä kuuluu johtoryhmään
Tutkimuksen mukaan 52 % yrityksien yritysvastuusta vastaavista johtajista kuuluu johtoryhmään ja 25 % on osallistumisoikeus. 23 % tutkimukseen vastanneista ei kuulu johtoryhmään tai omaa osallistumisoikeutta.

Hallitus käsittelee vastuullisuusasioita liian epäsäännöllisesti
Neljännes vastanneista oli täysin samaa mieltä hallituksen liian epäsäännöllisestä vastuullisuusasioiden käsittelystä ja 61 % täysin / osittain samaa mieltä.

Yritysvastuun toimenpiteet yrityksissä liittyvät useimmiten päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuteen
Seuraavaksi eniten toimenpiteitä tehdään resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen ja puhtaampien ratkaisuiden investointeihin.

Maine ja brändin arvo nähdään vastuullisuuden suurimpina hyötyinä
Toiseksi tärkeimpinä pidettiin tulevaisuuden toimintaedellytysten varmistamista ja asiakastyytyväisyyden lisäämistä. Huolestuttavan pienenä hyötynä nähtiin muun muassa osakkeen arvon laskeminen sekä innovoinnin, tuotteiden ja palveluiden kehittäminen.

Strateginen integrointi suurin haaste
Vastuullisuuden strateginen integrointi koko liiketoimintaan oli vastaajien mukaan suurin haaste. Toiseksi haastavammaksi koettiin vastuullisuuden vaikutusten mittaaminen ja seuraaminen.

Tilaisuudessa olivat myös jakamassa näkemyksiään tuloksista ja yritysvastuusta, Nesteen Kaisa Hietala ja hallitusammattilainen Kirsi Sormunen. Yhteisissä johtopäätöksissä päädyttiin siihen, että yrityksien on saatava vastuullisuus mukaan jokapäiväiseen toimintaan ja myös yrityksien yksilöt, hallitus ja johdon jäsenet tietoiseksi yritysvastuusta. On tärkeää myös katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja keksiä tapoja, joilla aktivoidaan kuluttajia parempiin ja vastuullisempiin valintoihin, sillä vastuulliset yritykset voivat todella muuttaa maailmaa ja tehdä samalla kannattavaa liiketoimintaa.

Kirjoittaja on MARKin sisällöntuotannon harjoittelija Hanna Polvinen, joka löysi markkinoinnin ja viestinnän maailmaan Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kautta. Hannaa inspiroivat intohimoisesti omalla alalla työskentelevät ammattilaiset, jotka saavat itsekin tähtäämään korkealle.