Merenpohjan aluskasvillisuus kertoo meren hyvinvoinnista. Meriveden puhdistumisen myötä rakkolevä on alkanut hitaasti elpyä lähivesissämme. Kuva Jukka Nurminen.
Itämeren valuma-alue ulottuu 14 valtioon, ja sen alueella asuu noin 90 miljoonaa ihmistä. Itämeren suurimpia kuormittajia ovat maatalous ja yhdyskuntien jätevedet, sillä niistä valuu suuria määriä ravinteita mereen. Jos esimerkiksi yhdyskuntien jätevesiä eli kotoisammin vessavesiä ei puhdistettaisi kunnolla, voisivat nämä muuttaa meremme haisevaksi leväpuuroksi. Kuitenkin voimme vaikuttaa asiaan, sillä huolehtimalla vessavesien tehokkaasta puhdistamisesta vaikutamme meren ravinnemäärään ja sitä kautta puhtauteen. Puhdistus tarkoittaa sitä, että jätevesissä oleva typpi ja fosfori pitää poistaa tehostetusti, ennen kuin vedet ohjataan mereen. Typpi ja fosfori, ihmisen toiminnalle elintärkeät alkuaineet, ovat myös pahimmat vesien rehevöittäjät. Vaikka maatalous onkin meren suurin kuormittaja, on sen päästöjen vähentäminen huomattavasti hankalampaa, koska päästöt ovat ns. hajapäästöjä eivätkä tule mereen yhdestä kohtaa (ns. pistemäiset kuormittajat). myös maatalouden päästöjä pitää hillitä, mutta siihen ei ole tähän mennessä löytynyt yhtä kustannustehokkaita keinoja kuin pistemäisiin kuormittajiin puuttuminen.
John Nurmisen Säätiön perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen on jo vuosien ajan toiminut puhtaan Itämeren puolesta
Säätiö on perustettu vuonna 1992, mutta Juha Nurmisen perheyritys John Nurminen Oy perustettiin Raumalla 1886. Perheyrityksen toiminta liittyi koko 1900-luvun mereen ja merenkulkuun. Suomalaisen merenkulun ja merihistorian kulttuuriperintöä vaalimaan perustamansa säätiön avulla Juha Nurminen kerää rahaa, yhteistyökumppaneita, osaajia sekä vaikuttajaverkostoja. Vuonna 2004 käynnistettiin Puhdas Itämeri -hankkeet, joista ensimmäinen, Pietarin jätevesien tehostettu fosforinpoisto kaupungin kolmella suurimmalla puhdistamolla saatiin päätökseen vuonna 2011. Säätiö toimii koko itämeren valuma-alueella, ja on Pietarin lisäksi saanut päätöksen noin 15 pienempää projektia.
Vireillä on monta uutta projektia ja yhteisyötä tehdään viranomaisten ja yritysten kanssa.
Viime kesänä nähtiin jo toivonpilkahdus paremmasta, sillä pelkästään Pietarin jätevesien puhdistuminen ja fosforit-lannoitetehtaan päästöjen tukkiminen ovat vähentäneet suomenlahden vuotuista fosforikuormaa 60 prosentilla. Pitkästä hellekaudesta huolimatta vedet pysyivät kirkkaana.
Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä tilanne oli kuitenkin toinen. Rahtilaivasta ja purjeveneestä näki meren tilan lohduttomuuden. Heinäkuussa monesti havaittiin haisevia, kilomerien pituisia levälauttoja. Meidän on pakko thedä asialle jotain.
Missä voitaisiin siis vielä leikata ravinnekuormitusta?
Puolassa ja Baltian maissa on vielä potentiaalia. Ne ovat EU-maita, mutta jätevesien puhdistustasossa riittää vielä parannettavaa. Vaikka Euroopan unionin jätevesidirektiivi on säätänyt päästötasot fosforille, ne ovat liian korkeat. Arvot sopivat valtamerille, Atlantille ja Välimerellekin, mutta keskimäärin vain 54 metrin syvyinen Itämeri on huomattavasti haavoittuvampi ja sinne laskevat jätevedet on puhdistettava tarkemmin. Vapaaehtoiseen, säänneltyäkin tarkempaan fosforin puhdistamiseen jätevesistä Itämeren alueella päädyttiin laatimalla sopimus Krakovassa vuonna 2007 Itämeren suojelukomission HELCOMin jäsenvaltioiden kesken.
Uusimpiin säätiön projekteihin kuuluu yhteistyössä kalastajien ja MMM:n kanssa toteutettava Lähikalahanke, jossa kierrätetään meriekosysteemin ravinteita maalle, lisätään Saaristomeren särkikalojen hyötykäyttöä ihmisravintona ja vähennetään rehevöitymisen myötä runsastuneita särkipopulaatioita.
Lahjoitusvaroin eteenpäin
Puhdas Itämeri -hankkeet rahoitetaan yksityisin lahjoitusvaroin ja julkisella rahoituksella. Lisäksi pyritään lisäämään suuren yleisön tietoisuutta Itämeren suojelutoimien tärkeydestä ja kiireellisyydestä.
Itämeren pelastajaksi voi ryhtyä kuka tahansa esim. sijoittamalla pieneen palaan merta säätiön verkkosivuilta löytyvässä lahjoitusalustassa (www.puhdasmeri.fi) tai lunastamalla Jätkäsaareen pystytettävään Horisontti-taideteokseen muistolaatan.
Lähdetään yhdessä puhdistamaan Itämerta. Lisätietoa säätiön nettisivulta.
http://www.johnnurmisensaatio.fi/tue-toimintaa/
Teksti: Anne Kranck