Työntekijäviestintä oli MARK Aamuteema -tilaisuuden aiheena perjantaina 19.5. Esiintyjinä olivat Hanna Puro Zento Oy:stä, Olga Tarsalainen Kelasta ja Jarmo Tuutti Karttakeskuksesta.

Hanna Puro tiivisti asiansa:
”Työhönsä sitoutunut työntekijä viestii verkossa mielellään omaan osaamiseensa liittyvistä asioista, omasta työstään ja työpaikastaan. Työntekijä rakentaa viestimällä omaa asiantuntijuuttaan ja kerää itselleen omaa pääomaa. Työntekijän viestintä voimistaa koko organisaation viestintää, markkinointia, myyntiä ja vaikuttavuutta.”                                                                         

Tavoitteena on win-win-tilanne. Kumpikin hyötyy, yritys ja työntekijä. Motivoitunut ihminen tekee työnsä paremmin ja kertoo siitä positiivisesti myös yrityksen ulkopuolelle. Työntekijäviestinnän voimasta kertoo mm. se, että työntekijän jakama viesti tavoittaa kuusi kertaa enemmän ihmisiä kuin yrityksen lähettämä. Verkossa tapahtuvan työntekijäviestinnän on tietenkin oltava vapaaehtoista. Sen on luotava turvallisuuden tunnetta ja vahvistettava työntekijän käsitystä siitä, että ”WE CAN DO IT!”.

Olga Tarsalainen kertoi Kelan some-ohjeistuksesta:
”Ohjeen on syytä välttää älä-sanaa. Uusi ohjeistus kannustaa, innostaa ja inspiroi. Se antaa myös selkeitä konkreettisia vastauksia ihmisten kysymyksiin.”

Tärkeätä on johdon sitouttaminen. Johdon täyty myös ymmärtää antaa valtaa ns. ”asiakasrajapintaan” eli työntekijöille itselleen tehdä valintoja – ja myös joskus virheitäkin, Niitä ei saa pelätä. Hyvänä ohjeena Tarsalainen kertoi: ”Kuuntele päivittäin organisaatiotasi ja seuraa keskusteluita. Saat ideoita, millainen sisältö toimii. Kannattaa myös suosia tiettyä rosoisuutta. Kun kaikki ei ole sliipattua, viestit ovat kiinnostavampia. Ihmisten ei tarvitse pysytellä  pelkässä virkaroolissaan, vaan voivat tuoda inhimillisyyttä mukaan keskusteluihin.” 

Jarmo Tuutti piirsi raamimallin asiantuntijaviestinnän runkona. Pyramidin alin kolmannes käsittää taustajoukot, joiden toiminta sosiaalisessa mediassa tulee mahdollistaa, ja heitä tulee rohkaista. Keskimmäinen osa mallia käsittää some-aktiivit, joita tulee auttaa ja kouluttaa. Ylin kärki koostuu henkilöbrändeistä, joiden toiminta on aktiivista työskentelyä suunnitelmallisesti sosiaalisessa mediassa.

Haaste on se, että viestintä ei saa olla sisältöspämmiä. On mitattava tuloksia ja korjattava suuntaa niiden mukaan. Asiakas päättää, mikä  on mielenkiintoista ja merkityksellistä sisältöä  ja mikä spämmiä.

Jotta työntekijäviestintä toimii tehokkaasti, on tehtävä jatkuvaa muutosjohtamista ja kerrottava saavutetuista tuloksista, esimerkiksi, kuinka monta liidiä ja asiakasta on tullut jonkun blogikirjoituksen kautta. Perustan on yrityksessä oltava kunnossa. Yrityksen kulttuuri luo pohjan toiminnalle. Johto näyttää esimerkkiä. Sen on oltava vilpittömästi etulinjassa. Kiire ei saa olla tekosyy olla tekemättä mitään.