Graafisen alan ajureita ovat markkinoinnin automaatio, big data ja ostojen keskittäminen sekä kokonaisuuksien hallinta. Panostaja Oyj:n toimitusjohtaja Juha Sarsama visioi laaja-alaisesti printin roolia ja businessympäristöä tulevina vuosina MARK Printtiryhmän Printin paluu, episodi 3 –seminaarissa torstaina 5.6. Musiikkitalolla. Tilaisuudesta huokui tekemisen meininki ja optimistinen kasvun tahtotila.

Sarsama luetteli kasvun mahdollisuuksia:
– Tilaukset siirtyvät verkkoon ja pilvipalvelut tulevat myös painamiseen
–  Automaatioastetta on nostettu ja teknologia on yhä vaativampaa
– Ympäristöystävällisyyden merkitys kasvaa yhä edelleen
– Digi on valtavirtaa
– Painotuotteista halutaan personoituja

Sarsama kertoi myös esimerkein, miten graafisen alan toimijat voivat kasvattaa liiketoimintaansa ymmärtämällä asiakkaittensa tarpeet paremmin ja tulemalla ulos pelkästä painotöiden tuottajan roolista ja luomalla palveluja ja toimintamalleja, jotka tehostavat ja helpottavat asiakkaitten elämää.

SOK:n markkinointijohtaja V-P Ääri kertoi, miten printti on aito ja oikea erotteleva kilpailutekijä kansainvälistä kilpailua vastaan. Sen avulla S-ryhmä toteuttaa kohdennettua oikea-aikaista asiakkaita palvelevaa markkinointiviestintää. Ääri korosti, kuinka tärkeätä on hallita oma asiakasrajapintansa. Huonona esimerkkinä hän esitteli hotellialan, jonka on luovuttanut asiakasrajapintansa ulkopuolisille toimijoille, esim. Hotels.comille ja Trivagolle, jotka tekevät katetta jokaisesta asiakkaasta ehkäpä enemmän kuin hotellit, varsinaisen palvelun tuottajat.

Markkinointijohtajille ja –päälliköille lienee kohdistettu Äären viesti, että on makuasioita ja tosiasioita. Numerot ovat tosiasioita, ja niitä kannattaa käyttää markkinointitoimenpiteiden perustelemisessa johtoryhmälle.

Sanoma Media Finlandin kaupallinen johtaja Antti Järvinen kuvaili markkinoiden muutosta. Aiemmin bruttokansantuotteen muutoksia seurasi samansuuntainen kehitys markkinointiviestinnän panostuksissa. Se maailma on mennyttä. Mediamaailma kohtaa dynaamisen hinnoittelun tarpeen, kuten lentoliikenne on tehnyt jo aikaa sitten. Muuttujia on valtava määrä, joten datan hallinta on avainroolissa. Järvinen muistutti yleisöään myös siitä, mikä on markkinoinnin tarkoitus: myynti, aikaistaa kassavirtaa, tasata kausivaihteluita ja hankkia parempaa katetta. Hyvin kiteytetty. 

Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Kauppakorkeakoulun professori Pekka Mattila muistutti siitä, onko taloudellista luoda yhden kohderyhmiä. Suomi on pieni maa, ja segmentoidessa ihmiset loppuvat nopeasti kesken. Mattila kiteytti sanomansa kahteen elementtiin, jotka ovat markkinoinnissa läsnä: rutiineihin ja elämyksiin. Asiakasymmärrys kaivautuu ihmisten rutiineihin ja koettaa löytää sieltä oivalluksia. Moni menestystarina perustuukin siihen, että ymmärretään ihmisten tavallista arkea ja pieniä valintoja, esimerkiksi ravintolassa arki-iltana, kun ihminen vain toivoo, että kaikki sujuisi juuri niin samaan tapaan kuin aina ennenkin. Sitten luodaan yllätyksiä ja elämyksiä. Markkinointiväki, jolla on Mattilan sanojen mukaan ”oravan keskittymiskyky” mielellään kohdistaa energiansa tähän elämys-osastoon. Onhan se niin paljon kiehtovampaa!

Markkinointiviestinnässä jako rutiineihin ja elämyksiin voidaan tehdä vaikka hoitamalla rutiinit (jatkuva viikoittainen asiakasviestintä) digissä ja elämykset (esimerkiksi Aalto EE:n puolivuosittain asiakkailleen lähettämä kirja, johon on satsattu journalistista painoarvoa) printtinä. Tällöin printti on eksklusiivista herkkua, jonka pariin vetäydytään ja digi on nopeatempoista ajankohtaista informaatiota. Työnjako vaikuttaa mielekkäältä.

Printtiseminaarin innoittamana uskon siihen, että printin eksklusiivisuus ja järkevä kohdennettavuus luo sille hyvän tulevaisuuden. Tällainen tulevaisuus vaatii siltä jatkuvaa muodonmuutosta, ja lopputulema todennäköisesti on jotain muuta kuin, mitä me tällä hetkellä osammekaan arvata. Se on varmaan paljon upeampi!