Muistatko kun painonpudotus oli vielä trendikästä? Edelleen toki monet meistä seuraavat painoaan, mutta yhä useammalle kuntoilijalle painolla ei ole enää niin väliä. Ruokavalio ei ole reseptejä tai karsimista, vaan tietoisia “oikeita” valintoja. Liikunta on monipuolinen yhdistelmä köysiä, irtopainoja, palloja ja syvävenyttelyä. Ennen patistettiin vaan lenkille ja salille. Kaikki alkaa tavoitteista ja tähtää kokonaisvaltaisuuteen – pysyvään muutokseen. Tavoitteena on kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Hyvinvointia ei kuitenkaan voi määritellä tai mitata. Siis ei voinut, mutta tänä päivänä voi. Älykellojen, sormusten ja meditaatiopantojen vyöryessä markkinoille on perinteinen henkilövaaka hätää kärsimässä. Ketä oikeasti kiinnostaa painon kehitys, jos aamulla silmät avatessaan pystyy lukemaan puhelimesta päivän valmiustason, unen laadun ja päivän tavoitteet? Fokus mittaamisessa on siirtynyt mittaamisesta ohjaamiseen – tuloksista tavoitteisiin. Muutos on valtava.

Huomasin saman muutoksen teknologia-alalla. Kokonaisvaltainen digitaalinen asiakaskokemus on ollut viime vuosien puhutuimpia aiheita ja panostukset alkavat pikkuhiljaa näkyä myös meillä Amazonin ja Zalandon tyyppisistä esimerkeistä puhumattakaan. Nämä yritykset eivät etene kvartaalitulos kerrallaan vaan asiakas ja askel kerrallaan tehden “oikeita” päätöksiä. Mittarit ovat muualla kuin yksittäisissä hankkeissa tai alasivujen kävijämäärissä. Pienemmissä putiikeissa mennään valitettavan usein vielä projekti kerrallaan. Ja kuten olen saanut nyt noin kuukauden pituisen tapahtuma-alaan tutustumisen aikana huomata – tapahtuma kerrallaan.

Tapahtumia ei kannata järjestää ilman selkeää tavoitetta tai ideaa.
Tämä lienee kaikille selvää? Ihan sama pätee laihduttamiseen. Tulokset eivät pysy, jos jatkuvuuteen ei panosta. Yksittäinen hyvä idea ja sen hyvä toteutus saattaa kantaa jonkin matkaa, mutta vaikutus hiipuu ajan kanssa. Ideat kun tuppaavat hiipumaan yhtä tehokkaasti kuin joka syksyinen draivi pudottaa painoa.

Tapahtumien onnistumisen mittarina ei näin myöskään tulisi olla enää pelkkä osallistujamäärä tai “fiilis”. Tapahtumat ovat kovaa vauhtia korvaamassa tapaamiset erityisesti bisneksessä, ja niiden tavoitteet tulee suunnitella ja mitata aikaisempaa suunnitelmallisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. On helppoa mitata kävijämäärää ja myyntiä, mutta on huomattavasti vaikeampaa tunnistaa miten hitossa tähän on päädytty. Varsinkin tapahtumissa ja promootioissa, missä muuttujia on mittaamaton määrä.

Osumatarkkuus kuitenkin lisääntyy merkittävästi, jos panostusten määrän kohdistuminen toivottuihin lopputuloksiin on analysoitu jo etukäteen. Valintaa katkaraputerriinin ja kanavartaan välillä ei tule tehdä fiilispohjalta, vaan analysoiden vaihtoehtoiskustannusta:

Korvaavatko ravut tekemättä jääneen meilitiiserin aiheuttaman noushown kasvun?
Kun istut seuraavan tapahtumasuunnitelman ääreen, niin määritätkö onnistumista mittaavia mittareita vai onnistumista ohjaavia mittareita? Ja onko tapahtuman kokonaistavoite linjassa markkinoinnin tai myynnin tavoitteiden kanssa? Tapahtumien roolia on syytä nyt viimeistään pohtia niiden määrän ollessa jatkuvassa kasvussa. Niin on myös niiden mittareita.

Onneksi tapahtumissa onnistuminen on huomattavasti helpompaa, kuin laihduttaminen tai hyvinvoinnin saavuttaminen. Miksikö?

Siksi, että kukaan ei voi laihduttaa puolestasi.

Kirjoittaja Pasi Laine on Harva Experiencen toimitusjohtaja.
Harva Experience on Suomen ensimmäinen tapahtumamuotoilutoimisto, joka on erikoistunut kaupallisten tapahtumien konseptointiin ja tuoton maksimointiin.