Tekoälyn hyödyntäminen on uusi teknologian vallankumous, sanoi Mikko Koski Dagmarista MARK Aamuteema –tilaisuudessa perjantaina 9.6.

On sanottu, että luovuus ei välttämättä ole ihmisten etuoikeus. Ohittavatko koneet ihmisen myös luovuudessa? Kyllä, ainakin osittain. Tekoälyhän on kuitenkin vain ihmisen tekemä sarja algoritmeja, jotka on opetettu oppimaan ja kehittymään. Algoritmeille voidaan opettaa esimerkiksi jonkin säveltäjän koko tuotanto, ja se oppii soveltamaan sitä – säveltämään.

Dagmarin Artificial Intelligence Roadmap rakentuu neljälle fokusalueelle:

AUTOMATISOINTI: Prosessien tehostaminen

LUOVUUS: Tekoäly apuna luovuudessa & sisällöntuotannossa

PREDIKTIIVISYYS: Ennustava analytiikka markkinoinnin optimoinnissa

BIG DATA: Strukturoimattoman datan (teksti, kuva…) hyödyntäminen

Kiehtovaa markkinoinnin ammattilaisen näkökulmasta on (kaiken muun ohella tietty) luovuus. Tekoälyn avulla voidaan kehittää dynaamisia bannereita, ja evoluution kautta ne kehittyvät esimerkiksi konversioprosentin perusteella. Prediktiivisyys eli ennustettavuus voi olla digimainonnan dynaamista optimointia, joka parantaa ROI:ta. Big Data –käsite alkaa olla kulunut, mutta sen hyödyntämistä tehdään esimerkiksi nettikeskustelujen algoritmisella analyysillä. Algoritmi käy läpi keskustelufoorumin ja kommentit. Se tunnistaa automaattisesti keskustelussa esiintyvät teemat.

Evoluutioon perustuvat geneettiset algoritmit nopeuttavat ja parantavat mallinnusprosesseja. Hyötyjä ovat projektien läpivientiaikojen nopeutuminen, jatkuvuus, mallien laadun & ennustetarkkuuden parantuminen ja tulosten nopeampi jalkauttaminen. Ja tavallinen kansalainen tässä kysyy jälleen kerran, ”ymmärtääkö tekoäly sarkasmia”. Ja vastaus jälleen kerran: ”Ymmärtääkö ihminen sarkasmia”. Ei kovin hyvin, mutta ehkä paremmin kuin kone – vai onko niin? Ehkä jotkut koneet ymmärtävät paremmin, jotkut heikommin. Kuten me ihmisetkin.