Kaikkien organisaatioiden tavoitteena on saada oma porukka innostumaan – toimimaan intohimoisesti tavoitteiden saavuttamiseksi.

Innostuneessa työyhteisössä saadaan aikaan paljon asioita: tavoitteet paukkuvat rikki, ihmisillä on mukava ja hyvä tehdä töitä, ilmapiiri on iloinen. Innostuneessa työyhteisössä asenne on katossa, sillä jokaisella on kristallinkirkas käsitys omasta roolistaan ja tavoitteistaan, ja jokainen tuntee aidosti tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä – ja mikä parasta, parhaimmassa tapauksessa kaikki tämä innostuneisuus ja intohimo heijastuu ulospäin ja välittyy myös asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

Innostuneen työyhteisön äärimmäinen vastakohta on työyhteisö, jossa valtaosa tekijöistä on leipääntynyt arjen tekemiseen. Toimintaa leimaa silloin apaattisuus, tavoitteiden saavuttaminen on kaukana ja niihin pääsemistä pidetään ylipäätään mahdottomana. Työtä tehdään ilman selkeää suuntaa ja päämääriä, jolloin sen tekemisestä katoaa merkitys. Omasta työyhteisöstä ja -ympäristöstä etsitään vain epäkohtia ja negatiivinen ajattelu sumentaa näön. Pian huono fiilis leviää työyhteisössä kulovalkean tavoin ja mielipaha kuvaa tällöin parhaiten yleistunnelmaa. Tästä suosta on vaikea enää nousta.

Kuinka paljon käytämme aikaa ja energiaa pohtiaksemme sitä, kuinka luomme omaan yhteisöömme innostuksen ja intohimon ilmapiirin? Vai tyydymmekö tavoittelemaan harmonista yhteisöä, joka saa työtyytyväisyysmittauksissa korkeita arvosanoja ja jonka saavutukset jäävät kuitenkin keskinkertaisiksi? Työyhteisössä vallitseva harmonia luo helposti illuusion siitä, että meillähän menee hyvin, kun kukaan ei valita stressistä tai kasvaneista työpaineista. Tähän mielikuvaan on helppoa tuudittautua ja tyytyä sen tuomiin tuloksiin. Harmi vain, että ilman vaativia tavoitteita, innostusta ja intohimoa korkea tulostaso jää saavuttamatta ja tekemisen meininki valuu useimmiten arkiseksi puurtamiseksi, jolla ei ole sen suurempaa päämäärää.

Jos katsot kriittisesti, mitä esimerkiksi henkilöstömittauksissa kysytään, uskallan väittää, että innostus ja intohimo eivät ole näiden kyselyiden keskiössä. Pitäisikö meidän lopettaa perinteiset henkilöstötyytyväisyysmittaukset ja keskittyä mittaamaan innostusta ja intohimoa?

Kirjoittaja Ara Hopia on Sales Energy Oy:n toimitusjohtaja.

Sales Energy Oy on MARK kumppani.