Suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset osaavat rakentaa menestyviä brändejä, siitä ei ole kahta sanaa. Ruotsalaiset tekevät sen kuitenkin ”lite bättre”, kuten tuore, viidennessä Brand Dayssa esittelemämme tutkimuksemmekin osoittaa. Miksi näin on?

Voisiko yksi syy olla meidän suomalaisten niin usein arvostelemassa ruotsalaisten ”fundeeraamisessa”, siinä, että aina on aikaa yhteen uuteen palaveriin ja yhteiseen pohdintaan. Kenties se onkin osasyy siihen, että ruotsalaiset päätyvät meitä suomalaisia useammin brändityössään onnistuneempiin ratkaisuihin. Kenties ”fundeeraus” sittenkin kannattaa.

Tekemämme tutkimuksen tulokset osoittavat kiistatta, kuinka suuri merkitys brändillä on yrityksen menestyksessä. Yritykset, joiden brändit ovat vahvistuneet eniten, tekevät myös selkeästi parempaa tulosta kuin yritykset, jotka eivät ole vastaavaa panostusta tehneet. Huolestuttavaa Suomen kannalta on, että Ruotsissa brändiin panostavia, menestyksiä yrityksiä on yli viisi kertaa enemmän kuin meillä.

Yritykset, jotka panostavat asiakaskokemusten todelliseen ymmärtämiseen ja brändin kehittämiseen, pärjäävät taloudellisesti paremmin. Ne ovat sisäistäneet näiden kahden asian keskinäisen välttämättömyyden. Yrityksillä ei yksinkertaisesti ole varaa olla tietämättä, mitä heidän asiakkaansa ajattelevat ja miten he toimivat. Busineksessa menestyvien yritysten tärkein panostuksen kohde on brändi ja kasvu, kun paikallaan junnaavat yritykset kehittävät liiketoimintaprosessejaan ja asiakkuuksiensa hallinnan työkaluja. Toki tärkeitä asioita nämäkin, mutta olennaista loppupeleissä on, onko asiakkuuksien johtaminen kiinni yrityksen strategisissa tavoitteissa.

Vaikka ruotsalaisia menestyviä yrityksiä on huomattavasti enemmän, on tärkeää huomata, että myös Suomesta löytyy paljon yrityksiä, joissa asiat tehdään oikein. Esimerkiksi Nokian renkaat tekee hyvää tulosta ja sen brändin arvo on kasvanut tasaisesti. Ruotsissa on kuitenkin yli 5 kertaa enemmän brändiin panostavia menestyviä yrityksiä kuin Suomessa. Miksi näin on?

Miksi Stockmannilla ja Marimekolla on vaikeata? Yhtä tyhjentävää vastausta ei ole, mutta onko Stockmann muuttunut riittävästi ihmisten ostokäyttäytymisen muutosten myötä? Onko Stockmann oikeasti seurannut asiakaskokemustensa kehittymistä?

Marimekko on törmännyt muutamaan tekijänoikeuskiistaan. On selvä, että nämä tapaukset ovat jättäneet jälkensä Marimekon brändiin, ovatpa syyt todellisia tai eivät, oikeita tai vääriä. Ne ovat kuitenkin asiakkaiden mieltämiä kokemuksia, heidän sisäisiä totuuksiaan.

Tämänvuotisessa brändin arvon mittauksessa meillä oli ensimmäistä kertaa mukana myös ruotsalaisia pörssiyhtiöitä. Kärkisijan vei Hennes & Mauritz, jonka brändin arvo on 18 168 M€. Suomalaisia Top 20listalle mahtui vain kolme; Nokia seitsemännelle sijalle, 4 256M€, KONE 11.sijalle (2 330M€) ja
Nokian renkaat 20.sijalle (1 468M€).

Suomalaisilla yrityksillä on vielä selkeästi parannettavaa brändin rakentamisessa ja sen johtamisessa. Kun Suomessa vain kaksi toimitusjohtajaa kymmenestä sanoo vastaavansa yrityksensä brändistä, vastaava luku on Ruotsissa neljä kymmenestä. Ruotsissa brändillä yksinkertaisesti tehdään paremmin tulosta kuin Suomessa. Se kertoo omaa, tärkeää tarinaansa meille suomalaisille.

Vahvan brändin taustalla tulee olla aito, mitattavissa ja seurattavissa oleva asiakaslähtöisyys. Vielä liian harva yritys Suomessa ohjaa toimintaansa systemaattisesti asiakastietoon ja
-kokemukseen perustuen. Asiakaslähtöisyyden ja uudistumiskyvyn rinnalla kaikkein olennaisinta on yrityksen kyky saada koko organisaatio oman strategiansa ja tavoittelemiensa asioiden taakse. Työntekijän tulee ymmärtää, mitä yritys tavoittelee ja mikä hänen roolinsa tuon tavoitteen saavuttamisessa on.