Niin. Keskinkertaisen markkinoinnin ongelma ei ole se, ettei se toimisi. Ongelma on, että se toimii riittävän hyvin.

Markkinoinnissa pystytään mittaamaan enemmän kuin koskaan. Klikit, konversiot, attribuutiot, asiakashankinnan hinnat, kanavien tehokkuudet, all good. Ja silti yksi kaikkein tärkeimmistä kysymyksistä on edelleen yllättävän vaikea:

Mikä oikeasti sai ihmisen toimimaan?

Se, että joku näki mainoksen ja myöhemmin osti, ei vielä kerro meille, miksi hän osti. Synnyttikö kohtaaminen jotain uutta? Avasiko se jo raollaan olevia haluja? Laukaisiko se jonkun piilevän impulssin? Vai osuiko viesti vain oikeaan hetkeen, kun tarve oli jo olemassa? Mittaaminen näkee näistä asioista osan paljon helpommin kuin toiset. Ja yleensä tarkimmin sen, mikä tapahtuu lähimpänä ostoa.

Se ei tarkoita, että siellä olisi tapahtunut eniten.

Toimii. Mutta kuinka hyvin se voisi toimia?

Tämä näkyy erityisen hyvin keskustelussa brändistä ja performancesta. Niitä asetetaan edelleen turhaan vastakkain. Molempia tarvitaan. Kiinnostavampaa on se, mitä ne tekevät toisilleen.

Se, millä todennäköisyydellä ihminen lopulta toimii ja valitsee juuri meidät, ei synny siinä hetkessä tyhjästä. Siihen vaikuttaa kaikki se, mitä hän tietää, muistaa, ajattelee ja ennen kaikkea tuntee brändistä.

Siksi sama performance-euro ei ole sama euro eri brändeille.

Brändiä rakentava ja ihmisiin aidosti vaikuttava tekeminen tekee myöhemmästä performancesta tehokkaampaa. Kyse ei siis ole vain siitä, kuinka paljon investoimme brändiin ja kuinka paljon performanceen.

Kyse on siitä, mitä toinen tekee toisen tuottavuudelle tai vaikuttavuudelle.

Ja tässä päästään kiinnostavaan ongelmaan: Keskinkertainenkin markkinointi voi toimia. Ihmiset tarvitsevat tuotteita ja palveluita ja he (tai yhä useammin agentit heidän puolestaan) etsivät niitä. Markkinassa on pohjakysyntää, brändi tunnetaan ehkä jo ennestään, joku klikkaa, joku ostaa. Performance-raportti näyttää vihreää. Investointi tuottaa, kaikki näyttää toimivan. Silloin on helppo kysyä: Toimiiko tämä? Paljon kiinnostavampi kysymys on:

Kuinka hyvin tämä voisi toimia?

Raportissa ei ole riviä kaupalle, jota ei koskaan syntynyt. Siellä ei näy ihminen, joka olisi kiinnostunut, jos olisimme onnistuneet herättämään kiinnostuksen. Eikä korkeampi konversio, joka olisi syntynyt, jos useampi olisi jo valmiiksi halunnut juuri meidän tuotettamme. Positiivinen ROI kertoo, että jokin toimii.

Se ei kerro, kuinka paljon potentiaalia jätämme käyttämättä.

Keskinkertaisen markkinoinnin vaarallisin ominaisuus voikin olla se, ettei se välttämättä näytä epäonnistumiselta.

Paineessa lyhyen aikavälin voitot toki houkuttelevat, mutta kestävä arvo syntyy kasvusta, joka merkitsee ja liikuttaa. Mitä jos puhuisimme hyvästä kasvusta – sellaisesta, joka ei vain optimoi tätä päivää, vaan rakentaa huomisen suunnannäyttäjiä?

Vaikutus tapahtuu ensin ihmisessä

Ihmiset ei puhu huomioarvosta, engagementista tai konversiosta. Saatika pitäisivät itseään “kuluttajina”. He puhuvat siitä, mitä jokin sai heissä aikaan: nauratti, liikutti, ärsytti, yllätti. Mursi ennakkoluulon, avasi silmät tai sanoitti jotain tuttua uudella tavalla. Vaikuttava tekeminen synnyttää ajatuksen, tunteen, oivalluksen tai halun ja parhaimmillaan muuttaa tapaa nähdä tuote, kategoria, toinen ihminen tai jopa itsensä.

Sama näkyy ihmisissä, joista kiinnostumme.

Arnold Schwarzenegger ei ollut sukupolvensa paras näyttelijä, mutta häntä ei olisi voitu korvata paremmalla. Silloin olisi ehkä saatu parempi näyttelijä ja menetetty Arska.

Snoop Dogg on kiinnostava jo ennen kuin tekee mitään. Uusi biisi, haastattelu, olympialaiset tai absurdi yhteistyö. Kiinnostus kulkee Snoopin mukana, eikä sitä tarvitse ansaita joka kerta uudelleen.

Lauri Markkasessa kiinnostavuus syntyy toisenlaisesta yhdistelmästä: nöyrästä itsevarmuudesta, kohteliaisuudesta ilman miellyttämisen tarvetta ja oman tien kulkemisesta ilman numeroa itsestään. Kaiken takana tuntuu koko ajan valtava potentiaali, jota hänen ei tarvitse itse meille selittää.

Näitä ihmisiä yhdistää se, ettei heidän kiinnostavuuttaan voi palauttaa yhteen ominaisuuteen tai suoritukseen.

Brändeissä tapahtuu parhaimmillaan samaa. Hyvä tuote on tärkeä, hinta on tärkeä, saatavuus, palvelu ja ominaisuudet ovat tärkeitä. Mutta brändi tuo jokaiseen kohtaamiseen mukanaan jotain, mikä oli ihmisen päässä jo ennen sitä.

Snoopin ei tarvitse aloittaa jokaista kohtaamista nollasta.

Eikä brändinkään pitäisi.

Kaikkein vaikuttavinta ideaa ei välttämättä olisi voinut perustella ennen kuin se keksittiin

Jälkikäteen se voi tietysti tuntua täysin itsestään selvältä.

Jaanalta voi kysyä, rakastaako hän jotain biisiä. Paljon vaikeampi on pyytää häntä kuvailemaan etukäteen kappale, jonka ääressä voisi sulaa. Eemeli osaa kertoa, mikä nykyisessä puhelimessa toimii ja mikä ärsyttää. Mutta ei hän voi kuvailla käyttöliittymää, jota ei ole koskaan käyttänyt.

Tieto siitä, miten ihmiset reagoivat olemassa olevaan, on äärimmäisen arvokasta. Se ei kuitenkaan kerro yksin, mitä pitäisi luoda seuraavaksi. Tässä kohtaa organisaatiot helposti tarttuvat siihen, minkä voi mitata, perustella ja laittaa exceliin.

Näkemystä, ihmistuntemusta ja kulttuurista ymmärrystä on vaikeampi paketoida.

Liiketoimintalogiikka suosii helposti keskinkertaista, koska se on riskitöntä ja helppo puolustaa. Siksi kysymme aivan järkevästi: Miksi tämä idea? Miksi ihmiset kiinnostuisivat? Miksi tämä toimisi? Mitä näyttöä meillä on?

Täysin järkeviä kysymyksiä, kunnes yritämme luoda jotain, mitä ei vielä ole.

Kaikki eivät ole tässä yhtä hyviä

Tämä on ehkä koko asian kiinnostavin ja hieman epämukava kohta.

Hyväksymme muualla luontevasti, että jotkut ovat poikkeuksellisen hyviä saamaan ihmisissä aikaan jotain. Samojen ohjaajien elokuvia katsotaan vuodesta toiseen. Tietyt säveltäjät tekevät kappaleita, jotka jäävät elämään. Tietyt kokit yhdistävät asioita tavalla, jota asiakas ei olisi itse osannut pyytää.

Emme ajattele heidän arvaavan. Ajattelemme heidän osaavan.

Osaaminen syntyy kokemuksesta, uteliaisuudesta, ihmistuntemuksesta, kulttuurin lukemisesta ja tuhansista havainnoista. Ja sitä on toisilla enemmän kuin toisilla.

Yritys investoi teknologiaan, dataan ja prosesseihin, koska niiden oletetaan parantavan tulosta. Miksei yhtä vakavasti suhtauduttaisi ihmiseen tai tiimiin, jolla on poikkeuksellinen kyky ymmärtää kulttuuria, tunnistaa mikä meitä liikuttaa ja luoda jotain, mitä alamme haluta? Ei vain vapauden ja huvin vuoksi. Se on kyvykkyyttä, jolla voi olla merkittävä taloudellinen arvo.

Kyse ei ole mittaamisen vähentämisestä

Päinvastoin.

Meillä on enemmän tietoa ja paremmat mahdollisuudet testata, oppia ja ymmärtää vaikutuksia kuin koskaan. Se on perusteltu mahdollisuus.

Mutta tietoakin on monenlaista. Numerot, kokeilut ja käyttäytyminen kertovat yhtä. Kokemus, ihmistuntemus ja kulttuurin ymmärtäminen jotain toista, mitä mikään yksittäinen mittari ei pysty kertomaan. Parhaimmillaan ne täydentävät toisiaan.

Vaikutusten pitää lopulta näkyä jossain: myynnissä, kysynnässä, markkinaosuudessa, hinnoitteluvoimassa tai siinä, että myöhempi performance toimii tykimmin. Kaikkea ei tarvitse pakottaa saman mittarin alle, eikä kaikkea arvokasta tarvitse pystyä todistamaan etukäteen.

Ja kun jotain vaikuttavaa syntyy, siihen pitää investoida.

Paraskaan tekeminen ei voi vaikuttaa ihmiseen, joka ei koskaan näe sitä. Valitettavan tuttu aihe.

Eikä keskinkertainen muutu vaikuttavaksi jakamalla, kohdentamalla tai mittaamalla sitä paremmin.

Optimointi tarvitsee jotain optimoitavaa

Ehkä tässä on koko asian positiivisin puoli.

Meillä on paremmat mahdollisuudet kuin koskaan saada brändi ja performance, näkemys ja tieto, luovuus ja tehokkuus toimimaan yhdessä. Ja tekemään toisistaan parempia.

Vaikuttava tekeminen synnyttää kiinnostuksen ja näkyvyys antaa sille mahdollisuuden kasvaa. Performance muuttaa kiinnostuksen toiminnaksi, ja tieto siitä, mitä ja missä vaiheessa tapahtui, voi auttaa tekemään seuraavasta kierroksesta paremman.

Ei joko–tai vaan kerroinvaikutus.

Seuraavan kerran kun raportti näyttää vihreää, kannattaa ehkä kysyä vielä yksi kysymys: Onko tämä todella hyvä tulos, vai vain hyvin optimoitu keskinkertaisuus?

Ja ehkä juuri siksi tehokkuuden rinnalla pitäisi puhua myös potentiaalista. Ei vain siitä, toimiiko jokin, vaan kuinka hyvin se voisi toimia.

Koska tehokkaimmallakin konversiokoneella on yksi rajoite:

Jonkun täytyy ensin saada ihminen haluamaan.

Kirjoittaja
Marko Vuorensola, luova johtaja, strategi ja perustaja, We Are Open

Yli 20 vuotta strategian, luovuuden ja liiketoiminnan välimaastossa on vahvistanut Markon käsitystä siitä, että ihmisiltä kannattaa odottaa enemmän. Ja tekemiseltä myös.

”Mikäli haluat helposti ja edullisesti ylläpitää ja vahvistaa omaa tai organisaatiosi markkinoinnillista kasvukyvykkyyttä, toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi MARKiin!”

The post BLOGI: Keskinkertaisuudella on erinomainen business case appeared first on MARK.

Yrityksen kasvu syntyy lopulta asiakkaista. Käytännössä vaihtoehtoja on neljä: hankitaan uusia asiakkaita tai myydään nykyisille asiakkaille enemmän, useammin tai paremmalla hinnalla. Kaikki neljä edellyttävät ymmärrystä asiakkaista, heidän tarpeistaan ja arvostaan, markkinasta, brändistä, datasta ja siitä, mikä yrityksen tekee kilpailijoita kiinnostavammaksi. Toisin sanoen ne ovat strategisen markkinoinnin ydinkysymyksiä.

Siksi markkinoinnilla on nyt tuhannen taalan paikka lunastaa asemansa yritysten johtoryhmissä ja hallituksissa. Ei siksi, että markkinointi ansaitsisi enemmän arvostusta funktiona, vaan siksi, että markkinoinnin osaamista tarvitaan kasvun rakentamisessa.

Kansainvälinen viesti markkinoinnin ammattilaisille on selkeä

European Marketing Confederationin European Marketing Agenda 2026 nostaa asiakaslähtöisyyden markkinoinnin ja myynnin tärkeimmäksi strategiseksi lähestymistavaksi. Raportin mukaan syvä ymmärrys asiakkaiden motiiveista, käyttäytymisestä ja kipupisteistä on yhä keskeisempi erottautumisen lähde nopeasti kopioituvien tuotteiden ja teknologioiden maailmassa.

Vielä kiinnostavampi on raportin kuva markkinoinnin roolista. Sen mukaan markkinointi on siirtymässä tukifunktiosta arvonluonnin orkestroijaksi, joka yhdistää asiakastarpeet, teknologian mahdollisuudet ja markkinadynamiikan. Tutkimuksessa 69 prosenttia vastaajista näkee markkinoinnilla johtavan roolin poikkifunktionaalisessa yhteistyössä go-to-market-menestyksen ja kasvun varmistamiseksi, ja 62 prosenttia pitää markkinointia osana pitkän aikavälin liiketoimintastrategiaa ja kasvun ajurina taktisen funktion sijaan.

McKinseyn State of Marketing Europe 2026 kertoo samasta suunnasta. Eurooppalaisten markkinointijohtajien tärkeimpien teemojen joukossa ovat brändin lisäksi budjettien johtaminen, markkinoinnin ROI, markkinoinnin ja myynnin yhdistäminen, asiakaskokemus ja dataohjautuva markkinointi. Tämä ei kuulosta viestintäfunktion työlistalta. Se kuulostaa liiketoiminnan johtamiselta.

Kiinnostaako meitä riittävästi liiketoiminta?

Olen välillä hieman huolissani oman alamme keskustelusta. Olemme ymmärrettävästi kiinnostuneita uusista kanavista, työkaluista, formaateista, algoritmeista ja nyt erityisesti tekoälystä. Ne kaikki ovat tärkeitä. Mutta samalla pitäisi kysyä vielä suurempia kysymyksiä: Missä meidän kasvumme on? Keitä ovat tulevaisuuden asiakkaamme? Miksi he valitsisivat juuri meidät? Miten kasvatamme asiakkaan kokemaa arvoa? Mihin meidän kannattaa investoida ja mistä luopua?

Markkinointiviestintä voi edelleen olla funktio, mutta markkinointi ei. Se on koko organisaation asia, erityisesti ylimmän johdon. McKinseyn mukaan viisi kymmenestä markkinointijohtajien tärkeimmästä teemasta liittyy markkinoinnin liiketoimintavaikutuksen osoittamiseen tai parantamiseen. Tutkimus korostaa erityisesti budjettien johtamista ja ROI sekä niiden yhteyttä yrityksen yhteisiin tavoitteisiin ja johtoryhmän päätöksentekoon.

Markkinoinnin ei siis pitäisi pyytää paikkaa johtoryhmässä sillä perusteella, että markkinointi on tärkeää. Paikka pitää ansaita ottamalla vastuuta kasvusta. Se tarkoittaa myös vastuuta koko yrityksen menestymisestä, ei vain oman funktion onnistumisesta. Kampanja voi ylittää tavoitteensa ja liiketoiminta silti jäädä tavoitteistaan. Tunnettuus voi kasvaa ilman kysynnän kasvua. Liidit voivat lisääntyä ilman, että myynti kasvaa. Meidän pitäisi olla kiinnostuneita lopputuloksesta, eli tuloslaskelmasta ja taseesta.

Vastuu vaatii myös rohkeutta

Samalla on reilua kysyä, onko markkinoinnin ammattilaisilla aina todellista mahdollisuutta ottaa tämä rooli. Onko organisaatioissa tilaa haastaa olemassa olevia oletuksia? Onko turvallisempaa tehdä sitä, mitä pyydetään, kuin sanoa, mitä asiakkaan, datan tai markkinan perusteella pitäisi tehdä?

Strategisen markkinoinnin tehtävä ei voi olla vain annetun toimeksiannon tehokas toteuttaminen. Sen pitää tuoda asiakkaan ja markkinan todellisuus yrityksen päätöksentekoon tarvittaessa myös silloin, kun viesti ei ole helppo. Tämä on tärkeää myös siksi, että McKinseyn aineistossa 38 prosentilla eurooppalaisista yrityksistä ei ole dedikoitua markkinointijohtajaa ylimmässä johdossa. Kuka silloin pitää huolen siitä, että asiakkaan ääni kuuluu siellä, missä yrityksen tulevaisuudesta päätetään? Se on mielestäni jokaisen markkinoinnin ammattilaisen vastuulla.

AI vain korostaa markkinoinnin strategista tehtävää

EMC vuoden 2026 strategisissa prioriteeteissa AI hyödyntäminen, myynti ja tulospohjainen markkinointi ovat kärjessä. Raportin johtopäätös on olennainen: tulevaisuus ei ole brändi tai AI, vaan brändi ja AI, yhdistettynä dataohjattuun asiakasvuorovaikutukseen. Teknologia tekee toteuttamisesta nopeampaa ja halvempaa. Siksi kyky valita, mitä tehdään, kenelle, miksi ja millä tavalla, muuttuu entistä arvokkaammaksi.

Juuri tässä on strategisen markkinoinnin mahdollisuus. Asiakas ja liiketoiminta. Brändi ja myynti. Data ja ihmisen ymmärtäminen. Teknologia ja strategia. Lyhyen aikavälin tulokset ja pitkäjänteinen kilpailukyky.

Suomi tarvitsee kestävää kasvua. Markkinoinnilla on nyt mahdollisuus osoittaa, ettei se ole kasvun tukifunktio vaan yksi sen tärkeimmistä rakentajista. Mutta kukaan ei anna tätä roolia meille automaattisesti. Meidän täytyy ottaa se ottamalla vastuuta asiakkaasta, kasvusta ja koko yrityksen menestymisestä.

Haluamme huolehtia markkinoinnin ammattilaisille ja kaikille markkinoinnista kiinnostuneille tarvittavat tiedot ja taidot menestymiseen nyt ja tulevaisuudessa

Kaikki tässä blogissa mainitut teemat löydät huipputapahtumistamme viikoittain. Koko syyskauden tapahtuma- ja koulutuskalenteri on jo julkaistu. Tutustu monipuoliseen tarjotaan ja Suomen parhaisiin alan ammattilasiin, joiden opeilla luomme Suomen tulevaisuuden menestymistä.

Mikäli haluat helposti ja edullisesti ylläpitää ja vahvistaa omaa tai organisaatiosi markkinoinnillista kasvukyvykkyyttä, toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi MARKiin!

Kirjoittaja
Sanna Laakkio
Toimitusjohtaja
MARK Suomen Markkinointiliitto ry

European Marketing Confederationin (EMC) European Marketing Agenda 2026 >

McKinseyn State of Marketing Europe 2026 >

The post BLOGI: Miten Suomen kasvu rakennetaan? appeared first on MARK.

”Ympäristöystävällinen valinta.”
”Hiilineutraali 2035.”
”Vastuullisesti tuotettu.”
”Kierrätettävä pakkaus.”

Jokainen näistä on ollut täysin normaalia markkinointikieltä vielä hetki sitten. 27.9.2026 alkaen jokainen näistä on lause, jonka pitää kestää tarkastelu – ja osa niistä ei kestä sitä millään muotoilulla.

Laki on jo vahvistettu. Kuluttajansuojalain muutokset annettiin kesäkuussa ja niitä sovelletaan syyskuun lopusta. Aikaa on kolme viikkoa. Oletko valmis?

Miksi tämä koskee sinua, vaikka et tekisi vastuullisuusmarkkinointia?

Tässä on se kohta, joka yllättää monet. Uudistusta on käsitelty julkisuudessa viherpesun kitkemisenä, ja siksi moni markkinoija on ajatellut, että kyse on vastuullisuusosaston asiasta.

Ehkä et ylläty, kun kerron, että näin ei ole. Sääntely kohdistuu markkinointiviestintään, eli siihen mitä sanotaan pakkauksessa, verkkokaupan tuotesivulla, kampanjassa ja myymälässä. Ja se koskee aivan tavallisia, ennen niin harmittomilta vaikuttavia lauseita.

Kaksi käytännön esimerkkiä:

Tavoitteesta tuli väite. ”Hiilineutraali 2035” on tuntunut turvalliselta, koska se on (hähmäinen) lupaus tulevasta eikä väite nykytilasta. Jatkossa ympäristöväittämä tulevasta tasosta on kielletty, jos sen takana ei ole selkeää, mitattavaa ja todennettavaa suunnitelmaa.

Oma merkki muuttui riskiksi. Se itse suunniteltu vihreä lehti pakkauksen kulmassa, joka kertoo yrityksen omasta vastuullisuusohjelmasta, luokitellaan sertifioimattomana harhaanjohtavaksi.

Näiden lisäksi iso nippu kokonaan uusia pakollisia tietoja tulee mukaan tuoteviestintään: ohjelmistopäivitysten kesto, korjattavuus, varaosien saatavuus, lakisääteinen virhevastuu. Kyseessä on siis myös design- ja tekninen projekti, ei pelkkä copyn tarkistus.

Miksi asia ei ratkea kysymällä juristilta?

Moni olennainen tulkinta on edelleen auki. Mitkä sanat tarkalleen kuuluvat kiellettyjen yleisten ympäristöväitteiden joukkoon? Missä kulkee raja hyväksyttävän ja kielletyn kompensaatioviestinnän välillä? Viranomainen ei aio näitä etukäteen selventää. Käytäntö syntyy ennakkotapauksista, eli jonkun kustannuksella.

Ei siis ole olemassa listaa sallituista ja kielletyistä sanoista. On vain kysymys siitä, osaatko itse arvioida, kestääkö lause tarkastelun, ja onko teillä tapana tehdä se arvio ennen kuin materiaali menee ulos.

Iso kuva, prosessi ja avainviestit on hyvä leimauttaa juristilla, mutta ihan jokaista tekstin pätkää ei ole järkevää työntää hänenkään sähköpostinsa tukkeeksi, joten omaa osaamista ja vastuuta tarvitaan ihan me jokainen.

Mistä sitä osaamista saa?

Onneksi MARK tarjoaa ratkaisun kahden tapahtuman kokonaisuudella, joissa käydään läpi mm. seuraavaa:

• Mitä ei saa enää sanoa, miksi ja miten viestiä pitäisi muokata?
• Mitä pitää sanoa ja miten se vaikuttaa sisältöihin?
• Miten rakennat toimivan ja turvallisen markkinointikäytännön?
• Tapahtumissa varataan aikaa myös kysymyksille, ja ne ovatkin yleensä se hyödyllisin osa.

MARK webinaari: Vastuullisuusviestintä murroksessa to 1.10.2026 klo 10.00-11.15

MARK koulutus: Vastuullisuusklinikka pe 23.10.2026 klo 9.00-12.00

Tervetuloa mukaan!

Kirjoittaja
Marika Siniaalto, perustaja & kestävän liiketoiminnan asiantuntija, Bettera

Marika on markkinoinnin ja kasvujohtamisen ammattilainen yli 20 vuoden kokemuksella. Hän on perustanut ja kasvattanut markkinointitoimisto Grapevinen ja on edelleen toimistossa pienomistajana. Marika vaikuttaa myös koko markkinointialan tulevaisuuteen MARKin hallituksen puheenjohtajana. 

Marikan erityisosaamisalueita ovat kestävän liiketoiminnan ja vastuullisuuden lisäksi markkinoinnin strategiat, suunnitelmat, digitaalisuus, sisällöt, some ja jalkautukset erityisesti B2C-brändien näkökulmasta.

The post BLOGI: Markkinoija – joko olet valmis lakimuutokseen? appeared first on MARK.

Moni aikanaan uusi työkalu tai menetelmä on jo kadonnut tai muuttunut täysin. Yksi asia on kuitenkin säilynyt. Strategisen markkinoinnin peruskysymykset ovat edelleen samoja: Kenelle tuotamme arvoa? Mitä asiakkaamme todella tarvitsevat? Miksi heidän pitäisi valita juuri meidät? Millaisia mielikuvia luomme? Mistä seuraava kasvumme tulee? Miten tavoitamme asiakkaamme?

Näitä kysymyksiä tarvittiin 30 vuotta sitten ja niitä tarvitaan tänään. Uskon, että näitä perusasioita tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän.

Työkalut vaihtuvat, ihminen on edelleen ihminen

European Marketing Confederationin (EMC) European Marketing Agenda 2026 tukee ajatustani kiinnostavasti. Tutkimuksen mukaan syvä asiakasymmärrys on markkinoinnin ja myynnin tärkein strateginen lähestymistapa. Kun tuotteita ja teknologioita voidaan kopioida nopeasti, asiakkaiden motiivien, käyttäytymisen ja ongelmien ymmärtäminen korostuu entisestään.

Ihmisten ja yritysten tarpeiden ymmärtämisen merkitys ei katoa. AI voi auttaa tekemään enemmän ja nopeammin, mutta se ei päätä puolestamme, kenelle haluamme olla merkityksellisiä, millaista arvoa luomme tai miten erotumme. Mitä helpommaksi kaikki tehdään, sitä tärkeämmäksi tulee ymmärtää, mitä ei kannata tehdä.

Tulevaisuuden kasvu on systeemistä

Yritysten ongelmat ovat samalla muuttuneet yhä harvemmin yhden funktion ratkaistaviksi. Kasvu syntyy asiakkaan, tuotteen, myynnin, brändin, datan, teknologian, hinnoittelun ja asiakaskokemuksen yhteispelistä.

Siksi pidän erityisen osuvana EMC tapaa kuvata tulevaisuuden markkinointia arvonluonnin orkestroijana. Markkinointi siis yhdistää asiakkaiden tarpeita, teknologian mahdollisuuksia ja markkinan muutoksia sekä rakentaa yhteyttä strategian ja toteutuksen välille. Strategisen markkinoijan ei tarvitsekaan osata kaikkea itse, mutta hänen pitäisi ymmärtää, miten asiakas, arvo, brändi, myynti, tuote, hinta, data ja teknologia saadaan soimaan yhteen.

Strateginen markkinointi opettaa katsomaan ulkoa sisään

Yksi strategisen markkinoinnin arvokkaimmista opeista on minusta kyky katsoa yritystä asiakkaan ja markkinan suunnasta. Organisaatiossa on helppo kysyä: miksi myynti ei vedä, miksi verkkokauppa ei konvertoi tai miksi kampanja ei toimi?

Strateginen markkinointi pakottaa kysymään ensin: Mitä asiakkaan maailmassa on muuttunut? Onko tarve tai kilpailutilanne muuttunut? Onko asiakasarvomme riittävä tai oikeanlaista? Onko markkinaan syntynyt uusi mahdollisuus?

Se ei siis auta vain paikallistamaan ongelmia, vaan löytämään niihin asiakas- ja markkinalähtöisiä ratkaisuja. Juuri siksi uskon, että strateginen markkinointi on yksi parhaista mahdollisista koulutustaustoista tulevaisuuden toimitusjohtajalle.

McKinseyn tutkimus korostaa markkinoinnin kytkemistä liiketoiminnan kasvuun, yhteisiä mittareita ylimmässä johdossa sekä markkinoinnin osallistumista strategiseen suunnitteluun ja hallitustyöskentelyyn. Markkinointijohtajat nähdään vahvassa asemassa tuomaan asiakkaan näkökulmaa koko organisaation päätöksentekoon.

Strategisempaa otetta voi oppia myöhemminkin

Kaikkien markkinoinnin ammattilaisten opintopolku ei ole kulkenut strategisen markkinoinnin kautta. Moni on tullut alalle esimerkiksi markkinointiviestinnän, sisällön, digitaalisen markkinoinnin tai suunnittelun kautta erityisesti ammattikorkeakoulusta. Sekin on arvokasta osaamista.

Jos mielii uralla monipuolisesti markkinoinnin työtehtäviin, myös johtoon, työuran edetessä kannattaa opetella kysymään myös suurempia kysymyksiä: miten oma työ liittyy yrityksen strategiaan, mistä kasvu syntyy, miten asiakasarvoa rakennetaan ja miten markkinointi voi vaikuttaa ylimmän johdon päätöksiin? Juuri tässä me MARKissa haluamme auttaa.

Kohta satavuotiaana järjestönä yhteiskunnallinen tehtävämme ei ole vain auttaa markkinoinnin ammattilaisia pysymään mukana seuraavassa työkalussa tai trendissä. Haluamme auttaa jäseniämme ottamaan haltuun myös strategisemmat kysymykset ja käyttämään osaamistaan kestävän kasvun ja paremman yhteiskunnan rakentamiseen laajemmin. Markkinoinnilla muutetaan maailmaa.

Strateginen markkinointi säilyttää arvonsa aina

Kolmenkymmenen vuoden työkokemuksella uskallan sanoa tämän: kanavat, teknologiat ja tekemisen tavat vaihtuvat. Kyky ymmärtää arvonluontia, asiakasta, markkinaa säilyttää arvonsa aina, niillä orkestroidaan kestävä kasvu.

Kirjoittaja
Sanna Laakkio
Toimitusjohtaja
MARK Suomen Markkinointiliitto ry

Sannan opinnot: LAUREA, Kansainvälinen yritysmarkkinointi, aloitusvuosi 2000.

Mikäli haluat helposti ja edullisesti ylläpitää ja vahvistaa omaa tai organisaatiosi markkinoinnillista kasvukyvykkyyttä, toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi MARKiin!

Suomen ensimmäinen brändin johtamisen YAMK-koulutuksen haku käynnissä  31.8. alkaen, tutustu >

European Marketing Confederationin (EMC) European Marketing Agenda 2026 >

McKinseyn State of Marketing Europe 2026 >

The post BLOGI: Strateginen markkinointi säilyttää arvonsa läpi maailman muutosten appeared first on MARK.

”Ajattelin tehdä Facebook-postauksia enkä osaa tehdä niitä teknisesti oikein”, aloitteleva yrittäjä usein vastaa, kun markkinointivalmennuksissa kysyn millaista markkinointia yrittäjä suunnittelee tekevänsä ja mitä toivoo oppivansa kurssilla.

Olen valmentanut yli 20 vuoden ajan satoja yrittäjyyttä suunnittelevia ja jo yrittäjinä toimivia henkilöitä ja markkinoijia. Koska yrittäjien ja asiantuntijaosaamistaan myyvien suurin pelko on, että he eivät saa aikaan riittävästi kauppaa, he luonnollisesti tietävät, että markkinointi on yksi tapa houkutella asiakkaita kaupoille.

Sosiaalinen media näyttäytyy siihen loistavana mahdollisuutena, eikä rahaakaan tarvitse käyttää koska ilmaiseksi voi mainostaa omia tuotteitaan. Aloittelevia yrittäjiä huolestuttaa myös digimarkkinoinnin työkalujen teknisen osaamisen puute, ja siksi some-postausten tuottamiseen haetaan koulutusta.

Digialustojen käytön osaamattomuus on kuitenkin ongelmista pienin

Minua huolestuttaa paljon enemmän se, että yrittäjien on vaikea hahmottaa markkinoinnin perusta ja miksi siihen on paneuduttava pieteetillä.

Kuka on markkinoijan palvelun/tuotteen kohderyhmä, ketkä ovat kilpailijat ja mitä he lupaavat, miten erotutaan kilpailijoista, miten markkinointitavoitteet määritellään ja viimeisempänä mutta ei vähäisempänä: miten rakennetaan lupaus, joka kiinnostaa kohderyhmää eikä ainoastaan perustu tuotteen/palvelun kehumiseen.

Markkinointi nähdään suurena, pelottavana vyyhtikokonaisuutena

Ei ole vaikea ymmärtää, miksi aloittelevat markkinoijat mieluummin ajattelevat kanavavalintaa kuin kohderyhmää ja sanomaa. Tämän päivän markkinointi näyttäytyy vihkiytymättömälle suurena, sekavana, jopa pelottavana vyyhtinä. Aloittelevat markkinoijat eivät tiedä mistä kohtaa syöminen tästä norsusta nimeltä markkinointi pitäisi aloittaa, saati miten ymmärtää sen koko olemus.

Usein käy niin, että kun markkinointivalmennus päättyy, osallistujat huokaavat, etteivät ole ymmärtäneet, että markkinointi todella vaatii kunnolla panostamista strategiseen ajatteluun.

Olen keskustellut tästä aiheesta toistuvasti myös Markkinointiliiton ja heidän toimitusjohtaja Sanna Laakkion kanssa, ja olemme pohtineet, miten aloittelevia yrittäjiä voisi auttaa vielä paremmin markkinoinnin haltuunotossa.

Strategisella suunnittelulla vai sattumalla

Toimivan markkinoinnin tuottamiseen ei kuitenkaan ole oikotietä. Jos markkinoinnin peruspilarit ovat rakentamatta, someen voi julkaista vaikka joka päivä, mutta mikäli sillä saadaan aikaan tulosta, niin se on lähinnä sattumaa.

Digitaalisten alustojen ja työkalujen oppiminen on ehkä aikaa vievää ja rasittavaa, mutta ne ovat opittavissa helposti tekoälyn ja Googlen avulla. Oman markkinoitavan tuotteen/palvelun markkinoinnin peruspilarit on jokaisen markkinoijan mietittävä itse, koska sitä ei kukaan mieti markkinoijan puolesta.

Käytännönläheinen, helppotajuinen markkinointiviidakon selviytymisopas

Auttaakseni yrittäjiä ymmärtämään markkinoinnin peruspilareita ja kokonaisuutta paremmin, olen kirjoittanut käytännönläheisen postaussarjan, jossa jokaisessa postauksessa lyhyesti avaan markkinoinnin eri aiheita.

Sarjasta koostuu markkinointiviidakon helppotajuinen selviytymisopas, jota seuraamalla markkinoija pystyy tekemään valistuneita päätöksiä, siitä miten markkinointi otetaan haltuun ja valjastetaan myyntiin.

Kirjoittaja
Lena Halén
Sisältömarkkinointitoimisto Contenta
MARKin jäsen vuodesta 2001

Mikäli haluat helposti ja edullisesti ylläpitää ja vahvistaa omaa tai organisaatiosi markkinoinnillista kasvukyvykkyyttä, toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi MARKiin!

The post BLOGI: Miksi markkinointia ymmärtämättömän markkinointi epäonnistuu? appeared first on MARK.

Tällaisia kysymyksiä olin jo jonkin aikaa huomannut pohtineeni. Vuonna 2013 minulla oli takana reilu kolme vuosikymmentä mainonnan ja markkinoinnin suunnittelua helsinkiläisissä mainostoimistoissa. Olin aloittanut urani aikana, jolloin vielä käytettiin kirurgin veitsiä, Rotring-mustekyniä ja Letraset-siirtokirjaimia peistien tekemisessä. Olin nähnyt ja itsekin ollut vaikuttamassa Macintosh-tietokoneiden sisäänmarssiin osaksi suunnittelijoiden arkea. Olin saanut olla mukana tekemässä mainoksia, joita oli palkittu alan kilpailuissa kotimaassa ja ulkomailla.

Nyt oli kuitenkin tullut aika, jolloin teknologia älypuhelimineen oli muuttanut ihmisten ostokäyttäytymistä niin radikaalisti, että mainonnan suunnittelu oli enää yhä harvempien ammattilaisten varassa.

Päätin alkaa yrittäjäksi. Halusin tehdä työtä, joka olisi merkityksellistä ja jolla olisi syvä vaikutus. Halusin auttaa suomalaisia PK-yrityksiä brändin kehittämisessä.

Vahva yritysbrändi on liima

Kolmetoista vuotta sitten suomalainen B2B-kenttä oli pullollaan yrityksiä, joilla ei ollut rahkeita, kulttuuria tai taitoa rakentaa brändistään aitoa kilpailuetua. Puuttui ymmärrys siitä, että vahva yritysbrändi on liima, joka vetää koko organisaation yhteen ja sytyttää työntekijöissä halun tehdä yhä parempaa tulosta.

Nyt olen Happy Branding Companyn kautta saanut pitää yli sata brändityöpajaa yli puolelle sadalle yritykselle ja organisaatiolle Brändin kirkastus -työkaluni avulla.

Siinä brändiä lähdetään rakentamaan vahvalle perustalle määrittelemällä yrityksen ydinasiat ja kiteyttämään ne lupaukseksi. Sen jälkeen brändin viestintä muotoillaan vastaamaan tuota lupausta, niin että asiakas kokee jokaisessa kohtaamispisteessä brändin samanlaisena.

Miksi toimitusjohtaja epäröi brändityötä?

Ajatukseni alun perin oli, että yrityksen työntekijät otetaan prosessiin mukaan heti alusta saakka. Tällöin heidät sitoutetaan hankkeeseen, onhan motivoitunut työntekijä usein brändin todelliset kasvot asiakkaalle. Toinen hyvä puoli siitä, että henkilöstö on alusta saakka mukana prosessissa, on se tietotaito, jonka he tuovat mukanaan brändikeskusteluun. Se on sellaista tietoa, jota yrityksen johdolla ei läheskään aina ole.

Usein kävi kuitenkin niin, että toimitusjohtaja ei halunnut osallistaa henkilöstöä brändityöpajoihin. Uskon sen kumpuavan perustavanlaatuisesta epävarmuudesta. Koska brändin todellinen potentiaali ja sen tuomat mahdollisuudet ovat monelle johtajalle vielä vieraita, omien taitojen puute halutaan ehkä pitää piilossa muulta organisaatiolta.

Siksi olen kehittänyt Superbrändi-filosofian. Se on yksinkertainen, helppo ja tehokas brändinkehittämisprosessi, joka on kehitetty aiemman työkalun perusteella. Myös siinä yrityksen työntekijät ovat keskeisessä asemassa brändin kehittämisessä, mutta alkutyö – brändin ytimen kiteytys ja muotoilu – tehdään pienemmällä porukalla, esimerkiksi johtoryhmän kanssa.

Mutta mikä on Superbrändi?

Superbrändi on kirkkaaseen merkitykseen ja aitoon tunnesiteeseen perustuva brändi, joka on noussut asiakkaalleen ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi – se ainoa oikea, jota ei vain rakasteta, vaan johon sitoudutaan kuin elämänkumppaniin ja jota suositellaan ylpeydellä eteenpäin.

Haluatko kuulla lisää?

Pidän aiheesta MARKin webinaarin, jossa tulen kertomaan Superbrändi-konseptista tarkemmin, ja sitä seuraa kolmen tunnin intensiivikoulutus. Jos aihe kiinnostaa, tule ihmeessä mukaan! Webinaari on maksuton kaikille.

MARK webinaari: Superbrändi to 3.9.2026 klo 10-11.15

MARK koulutus: Superbrändi Masterclass ti 20.10.2026 klo 13-16

Kirjoittaja
Pekka Ruokolainen, brändistrategi & muotoilija, Happy Branding Company

Pekka on hionut yli 50 yrityksen brändikipinän roihuksi. Tapahtumassa hän esittelee strategisen ja käytännönläheisen Superbrändi-ohjelman, jonka avulla brändityö siirtyy kalvosarjoista todelliseksi liiketoimintahyödyksi.

The post BLOGI: Näin syntyi Superbrändi-filosofia appeared first on MARK.

Juristeja kiinnostaa, mikä kaikki yrityksen brändistä on oikeudellisesti suojattavissa ja puolustettavissa, kuin myös se, täyttääkö markkinointiviestintä sääntelyn vaatimukset. Näillä kaikilla on oma, toisiaan tukeva roolinsa hyvän brändin kulmakivinä.

Vahva ja luotettava brändi jalostuu vähitellen markkinoinnissa, laadussa ja asiakaskokemuksessa. Brändi on se arvo, jonka yritys rakentaa asiakkaiden mielissä, ja Juridiikan tehtävänä on mahdollistaa tämän arvon syntymistä sekä sen säilyttäminen yrityksellä.

Tästä näkökulmasta katsoen markkinointi ja juridiikka eivät ole vastakkaisia voimia, vaan ne viime kädessä tukevat samaa tavoitetta: vahvan ja kestävän brändin rakentamista.

IPR-oikeudet suojaavat brändiä – mutta vain jos niitä valvotaan

Markkinointi voi tehdä merkistä tunnetun, mutta tätä asemaa ei ole helppo puolustaa ja säilyttää ilman toimivia juridisia keinoja. Siksi brändielementtien rekisteröinti immateriaalioikeuksin on paljon enemmän kuin juridinen muodollisuus. Se on osa brändin kasvumahdollisuuksien varmistamista.

Useat yritykset rekisteröivät esimerkiksi nimensä ja tunnuksensa tavaramerkeiksi, jolloin nämä brändielementit nauttivat oikeudellista suojaa. Pelkkä rekisteröinti ei kuitenkaan riitä, vaan omia oikeuksiaan tulee myös käyttää, toisin sanoen valvoa ja tarvittaessa puuttua muiden käyttämiin samankaltaisiin tunnuksiin. Jos markkinoilla käytetään vastaavia tunnuksia, seurauksena voi olla brändin erottuvuuden heikkeneminen. Tällöin juristit puhuvat ”kaupallisen alkuperän hämärtymisestä” eli siitä, että asiakkaat eivät enää yhdistä merkkiä tiettyyn alkuperään. Brändi ei enää herätä ihmisissä niitä mielikuvia, joita vahvan brändin toivotaan herättävän.

Brändistrategiaa mietittäessä markkinoijien ja juristien vuoropuhelussa tulisi käsitellä myös yhtä brändin rakentamisen ja puolustamisen kannalta keskeistä kysymystä: mitä omaperäisempi (erottamiskykyisempi) merkki, sitä helpommin se yleensä on puolustettavissa ja sitä vahvemmaksi se voidaan rakentaa. Jos katsomme esimerkiksi Kantarin listaamia maailman arvokkaimpia brändejä, on mielenkiintoista huomata, että 10 arvokkaimman brändin joukossa on huomattavan paljon hyvin erottamiskykyisiä merkkejä.* Täysin sattumaako? En usko.

Brändiä ja sen antamaa laatulupausta ei kuitenkaan suojata pelkästään rekisteröimällä se. Brändiä suojataan myös pitämällä siitä huolta. Väärinkäytöksiin puuttumisen lisäksi huolenpitoa on se, että tavaramerkkiä käytetään markkinointiviestinnässä johdonmukaisesti ja sen rekisteröidyssä muodossa, jotta merkin rekisteröinti ei altistu menettämisriskille. Tavaramerkit on tarkoitettu käytettäviksi.

Tekoäly voi haastaa myös brändiä

Viime aikoina keskusteluun noussut tekoäly on tuonut mukanaan myös uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä tekoälyllä tuotetun materiaalin käytöstä, jotka vaikuttavat myös brändin kehittämiseen. Kun yritys rakentaa kampanjoitaan, kuvitustaan tai muuta luovaa materiaalia tekoälyn avulla, kysymykseksi nousee myös se, kuinka hyvin tällainen aineisto on suojattavissa.

Nimittäin mitä suurempi osa luovasta työstä syntyy ilman inhimillistä panosta, sitä epävarmemmaksi voi muodostua myös perinteinen tekijänoikeudellinen suoja. Samalla kun materiaalin tuottaminen tehostuu, riski oikeudellisen suojan ulkopuolelle jäävän aineiston tuottamisesta kasvaa. Jos brändin visuaalinen ilme rakentuu materiaaleille ja tunnuksille, jotka eivät saa oikeudellista suojaa, olipa kyse sitten tekijänoikeudesta, tavaramerkistä tai muusta suojamuodosta, yrityksen brändiin tekemät panostukset voivat valua muiden käytettäviksi.

Aivan oma asiansa lisäksi on, kunnioittaako tekoälyn avulla tuotettu materiaali muiden yritysten oikeuksia. Väitteet siitä, että toisen tekemää työtä on hyödynnetty luvatta tai toisten oikeuksia on muutoin loukattu, nakertavat nopeasti brändikuvaa. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuden luovan työn tehostamiseen, mutta brändin ja siitä viestimisen puikoissa on edelleen oltava ihmisen.

Brändi tarvitsee myös uskottavuutta

Vahva brändi tarvitsee myös uskottavuutta. Markkinoinnin ja markkinointitapojen kehitys nostaa kuitenkin jatkuvasti esiin uusia kysymyksiä myös tästä näkökulmasta. Yksi näistä teemoista liittyy tekoälyn käyttöön markkinoinnissa sekä tekoälyasetuksen läpinäkyvyyttä koskeviin vaatimuksiin. Kyse ei ole vain sääntelystä, vaan myös siitä, miten yritys ylläpitää asiakkaidensa luottamusta tilanteessa, jossa sisältöä tuotetaan yhä enemmän tekoälyn avulla.

Miten asiakkaat suhtautuvat tekoälyllä muokattuun kuvastoon ja kerrontaan? Brändin näkökulmasta olennaista on, ymmärtävätkö asiakkaat, milloin sisältö on tekoälyn tuottamaa tai merkittävästi muokkaamaa ja kokevatko he viestinnän uskottavaksi. Entä onko tekoälyn tuottama sisältö totuudenmukaista, lupaako se enemmän kuin yritys pystyy lunastamaan? Tekoäly ei muuta markkinoinnin perusvaatimuksia, joihin sisältyy vaatimus sen totuudenmukaisuudesta. Brändin kannalta asiassa on kyse asiakkaiden luottamuksesta.

Brändiin kohdistuvat luottamuskysymykset eivät kuitenkaan rajoitu vain kehittyviin teknologioihin. Kun yritys käyttää esimerkiksi ympäristöväittämiä, vaikuttajamarkkinointia tai voimakkaita kampanjaväitteitä, suurin riski ei aina välttämättä ole oikeudellinen prosessi tai seuraamus, vaan asiakkaiden luottamuksen horjuminen. Esimerkiksi ympäristöväitteiden sääntely voidaan nähdä myös luottamusta rakentavan päämäärän kautta: markkinointi pyrkii rakentamaan vastuullisuusmielikuvaa ja juridiikka pyrkii varmistamaan, että tälle mielikuvalle löytyy myös katetta – ja samalla voi tarjota vastuullisesti toimiville yrityksille mahdollisuuden erottautua markkinoilla.

Markkinointi ja juridiikka tavoittelevat lopulta samaa asiaa

Hyvä markkinointiviestintä rakentaa brändiä ja juridiikka auttaa suojaamaan ja kehittämään sitä mahdollisimman kestävällä tavalla. Molempien voidaan nähdä tavoittelevan tai ainakin johtavan samaan lopputulokseen: pitkäjänteiseen maineen kasvattamiseen ja arvoon. Uudistuva ja muuttuva, läpinäkyvyyttä ja täsmällisyyttä korostava sääntely voidaan nähdä myös mahdollisuutena rakentaa asiakasluottamusta ja vahvistaa brändiarvoa.

Siksi yksi tärkeimmistä kysymyksistä jokaiselle brändiä luovalle ja säilyttävälle yritykselle voisi olla: kuinka usein markkinointi ja juridiikka keskustelevat keskenään brändistä kokonaisuutena eivätkä vain riskienhallinnasta? Tukevatko yrityksen prosessit tätä vuorovaikutusta ja tunnistetaanko molempien näkökulmien vahvuudet?

Kirjoittaja 
Hanna Pohjola
Experienced Lawyer
Geological Survey of Finland GTK & Doctoral Researcher
IP Law, Technology, Contracts & Data Protection

Hanki käytännönläheinen käsikirja tärkeistä aiheista yrityksellesi

Hanna käsittelee markkinoinnin, immateriaalioikeuksien ja markkinointijuridiikan ajankohtaisia teemoja vastikään tuoreessa teoksessa ”Markkinointioikeus – vastuullinen markkinointi ja markkinoinnin uudet muodot”.

Tilaa teos koodilla MARK-ETU-26  etuhintaan 6.10.2026 mennessä lunastaaksesi -25% alennuksen > 

Alennuskoodia ei voi yhdistää muihin alennuksiin eikä pakettituotteisiin.

* https://www.kantar.com/inspiration/brands/most-valuable-global-brands-2026

The post BLOGI: Miksi markkinointi ja juridiikka tarvitsevat toisiaan? appeared first on MARK.

Moni markkinoinnin ja luovan alan ammattilainen on oman työnsä vahva asiantuntija. Hän osaa konseptoida, kirjoittaa, kuvata, suunnitella, analysoida ja ratkaista asiakkaan ongelmia. Mutta oman liiketoiminnan rakentamiseen yhä syvemmin digitalisoituvassa maailmassa ei ole välttämättä ollut tarjolla samanlaista tukea.

Työelämä yrittäjistyy – myös markkinoinnissa

Organisaatiot ostavat osaamista yhä joustavammin, projektiluonteisemmin ja verkostomaisemmin. Samaan aikaan moni markkinoinnin ja luovan alan osaaja pohtii, voisiko oma ammattitaito kantaa myös yrittäjänä päätoimisesti tai palkkatyön rinnalla.

Markkinoinnin kentällä tämä näkyy laajana joukkona eri osa-alueitten freelancereita, yksinyrittäjiä ja mikrotoimijoita: sisällöntuottajia, some-osaajia, strategeja, suunnittelijoita, analyytikoita, viestijöitä, palvelumuotoilijoita ja kaupallistamisen ammattilaisia.

Ammattitaito ei yksin riitä, jos oma hinnoittelu, palvelumalli, myynti, kassavirta tai kasvu jäävät osaamispuutteen vuoksi hoitamatta. Siksi on tärkeää vahvistaa markkinoinnin tekijöiden liiketoimintaosaamista. Kun markkinoinnin freelancerit ja yksinyrittäjät osaavat rakentaa kannattavampaa liiketoimintaa, se näkyy myös asiakkaiden parempana palveluna, työn laadun kehittymisenä ja koko alan arvostuksen kasvuna.

Uusi koulutushanke tarjoaa oppeja kannattavuuteen, kasvuun ja kansainvälistymiseen

Markkinointiliitolla on ilo olla mukana kumppanina Laurean järjestämässä koulutuspilottihankkeessa, jonka tavoitteena on tukea luovan alan kasvua ja vahvistaa yrittäjämäisesti työskentelevien ammattilaisten liiketoimintaosaamista.

Koulutus on suunnattu laajasti luovan alan ja markkinoinnin freelancereille, yksinyrittäjille ja mikrotoimijoille. Se sopii myös markkinoinnin ja luovan alan ammattilaisille, jotka työskentelevät tällä hetkellä palkkatyössä, mutta harkitsevat yrittäjyyttä joko osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti.

Kokonaisuudessa yhdistyvät ajankohtainen työelämäymmärrys, käytännön liiketoimintaosaaminen ja tulevaisuuteen suuntaava oman osaamisen kehittäminen.

Koulutus on osallistujille maksutonta, ja sen rahoittajana toimii Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Koulutus toteutetaan etänä, ja sen voi aloittaa joustavasti itselle sopivana ajankohtana syyskuusta alkaen kesään 2027 asti.

Vahvista omaa yrittäjyysosaamistasi

Haluamme olla mukana vahvistamassa työelämää, jossa jokaisella markkinoinnin ammattilaisella on mahdollisuus menestyä työssään. Koulutusyhteistyöllä tuemme sitä, että luovan alan ja markkinoinnin ammattilaiset uskaltavat hinnoitella osaamisensa, johtavat omaa työtään, kehittävät palveluitaan ja rakentavat kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa. Tule mukaan ensimmäisten joukossa vahvistamaan oman osaamisesi lisäksi myös koko alan tulevaisuutta.

Pilottikoulutuksen aikana kerätään tietoa siitä, miten koulutus palvelee luovan ja markkinoinnin alan yrittäjiä liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Opiskelijoiden palautteen pohjalta tiedetään, miten kokonaisuutta voidaan kehittää jatkossa entistä paremmin vahvistamaan alan yrittäjiä ja liiketoiminnan kestävää kasvua.

Tavoitteena on, että pilotin pohjalta koulutuksesta muodostuu pysyvä osa Laurean koulutustarjontaa. Nyt mukaan lähtevillä on mahdollisuus olla ensimmäisten joukossa rakentamassa uutta osaamisen kehittämisen polkua alalle.

Viiden opintopisteen laajuinen koulutus rakentuu viidestä moduulista:

1. Yrittäjämäinen työelämä
2. Alustatalouden tarjoamat ansaintamahdollisuudet
3. Freelancer-yrittäjän laskentatoimi
4. Kasvata luovaa liiketoimintaa AI:n avulla
5. Resilienssin kehittäminen

Ilmoittaudu mukaan opintoihin >

Lisätiedot koulutuksesta
Kaisa Savolainen LAUREA, kaisa.savolainen@laurea.fi

Kirjoittaja
Sanna Laakkio, toimitusjohtaja, MARK Suomen Markkinointiliitto ry

The post BLOGI: Liiketoimintaosaamista markkinoinnin yrittäjille appeared first on MARK.

Huoli on ymmärrettävä, sillä markkinoinnissa on totuttu ajattelemaan, että hyvä sisältö johtaa klikkiin, klikki laskeutumissivulle ja sieltä konversioon. Nyt tämä ketju ei toimi yhtä suoraviivaisesti kuin aiemmin.

Zero-click ei silti tarkoita linkkien kieltämistä, vaan meidän pitää itse muuttaa ajattelutapaamme.

Linkki ei ole the ongelma, vaan ongelman ydin on liian laiha sisältö

Liian moni julkaisu rakennetaan edelleen vanhalla mallilla: pari virkettä, vähän kiinnostuksen herättelyä ja lopuksi kehotus klikata ja lukea lisää verkkosivulta.

Tämä toimi aikanaan paremmin, kun alustat vielä suhtautuivat ulos ohjaamiseen neutraalimmin. Nyt tilanne on toinen. Sekä hakukoneet että somealustat pyrkivät vastaamaan käyttäjän tarpeeseen heti omassa ympäristössään. Siksi julkaisu, joka tarjoaa vain maistiaisen ja siirtää varsinaisen arvon linkin taakse, jää helposti heikompaan asemaan.

Tämän vuoksi zero-click-ajassa paras julkaisu ei ole pelkkä teaseri tai makupala, vaan itsessään hyödyllinen sisältö.

Kun yleisö saa heti vastauksen, näkökulman, yhteenvedon, esimerkin tai konkreettisen opin, julkaisu toimii paremmin. Samalla se rakentaa muistijälkeä, luottamusta ja asiantuntijamielikuvaa.

Linkkiä saa käyttää, mutta sen rooli muuttuu

Zero-click-ajassa linkki ei ole enää sisältöstrategian ydin.

Linkki voi edelleen olla tarpeellinen, kun ohjataan esimerkiksi:

• tapahtuman ilmoittautumiseen
• työpaikkailmoitukseen
• ladattavaan materiaaliin
• tuotteen tai palvelun lisätietoihin
• yhteydenottolomakkeelle

Sosiaalisen median julkaisun ei kuitenkaan kannata nojata siihen, että käyttäjä varmasti klikkaa. Ensin pitää antaa syy kiinnostua. Vasta sen jälkeen syntyy halu edetä.

Hyvä käytännön nyrkkisääntö on tämä: jos linkki poistettaisiin julkaisusta kokonaan, jäisikö julkaisu silti yleisölle hyödylliseksi?

Jos vastaus on kyllä, olet todennäköisesti oikeilla jäljillä.

Tee julkaisu, joka toimii ilman klikkiä

Zero-click-sisällössä paras tapa ohjata eteenpäin on kasvattaa kiinnostusta niin, että yleisö haluaa itse ottaa seuraavan askeleen.

Tämä onnistuu erityisen hyvin, kun sisältö rakennetaan esimerkiksi näin:

1. Tiivistä blogin, oppaan tai artikkelin ydin itse julkaisuun

Älä kirjoita vain, että “kirjoitimme aiheesta blogin”. Nosta julkaisussa esiin 3–5 tärkeintä oppia. Kerro, mitä lukija saa irti ja miksi asia on juuri nyt ajankohtainen.

2. Muuta pitkä sisältö karuselliksi, videoksi tai napakaksi asiantuntijapostaukseksi

Pitkästä blogista voi tehdä kokonaisen karusellin. Webinaarista voi tehdä sarjan postauksia. Oppaasta voi nostaa yhden oivalluksen kerrallaan. Yksi sisältö ei enää elä vain yhdessä muodossa.

3. Vastaa heti siihen kysymykseen, jonka yleisö oikeasti esittää

Ihminen ei useimmiten kaipaa lisää sisältöä. Hän kaipaa vastausta. Siksi parhaat zero-click-sisällöt muistuttavat usein miniopasta, usein kysyttyä kysymystä tai käytännön ratkaisua.

4. Tee eteneminen helpoksi

Jos linkki on tarpeen, kerro selvästi, miksi siihen kannattaa siirtyä. Älä jätä käyttäjää arvailemaan. Yleisö etenee helpommin, kun seuraava askel tuntuu loogiselta ja vaivattomalta.

Kommenttilinkki ei ole aina fiksuin ratkaisu

Moni on ratkaissut näkyvyysongelman lisäämällä linkin kommentteihin. Se voi joskus toimia, mutta siihen liittyy yksi käytännön pulma: käyttökokemus.

Jos käyttäjän pitää etsiä oikea kommentti, avata viestiketju ja metsästää linkkiä, eteneminen vaikeutuu nopeasti. Tämä on pieni mutta tärkeä yksityiskohta. Markkinoinnin tehokkuus ei synny vain algoritmien ymmärtämisestä, vaan myös siitä, että asiointi tuntuu helpolta.

Siksi kannattaa kysyä: mikä on yleisölle sujuvin tapa siirtyä seuraavaan vaiheeseen?

Joissakin tapauksissa se voi olla kommenttilinkki. Toisissa tapauksissa parempi ratkaisu on esimerkiksi:

• profiilin selkeä CTA
• LinkedInin uutiskirje tai tapahtuma
• profiilin linkkiosio
• suora kehotus lähettää viesti
• selkeä ohje: hae yrityksen nimellä, tapahtuman nimellä tai tietyllä avainsanalla

Tärkeintä on, ettei näkyvyyden optimointi tee etenemisestä kömpelöä.

Kaikkea ei tarvitse pakottaa klikiksi

Verkkosivun rooli on samalla muuttumassa. Aiemmin sivusto nähtiin usein markkinoinnin päämääränä: somesta ja hakukoneista haluttiin ohjata mahdollisimman paljon liikennettä sivuille, koska varsinainen informaatio, vakuuttaminen ja konversio tapahtuivat siellä.

Nyt osa tästä työstä siirtyy jo aiempiin kohtaamisiin. Somejulkaisu, hakutulos, AI-vastaus tai asiantuntijan LinkedIn-postaus voi tarjota ihmiselle vastauksen jo ennen verkkosivulle siirtymistä. Siksi verkkosivu ei ole enää aina ensimmäinen paikka, jossa kiinnostus herää, vaan yhä useammin paikka, johon tullaan syventämään ymmärrystä, varmistumaan valinnasta tai tekemään päätös. Verkkosivun tehtävä korostuu siis erityisesti luottamuksen vahvistajana, lisätiedon tarjoajana ja konversion mahdollistajana.

Tämä on monelle markkinoijalle vaikein mutta tärkein oivallus. Kaikki arvokas markkinoinnin vaikutus ei näy klikkeinä.

Ihminen voi nähdä julkaisun, tallentaa sen, palata asiaan myöhemmin, hakea yritystä Googlen kautta, mennä suoraan verkkosivulle, ottaa yhteyttä toisessa kanavassa tai nostaa yrityksen keskusteluun vasta viikkojen päästä. Silloin sisältö on toiminut, vaikka käyttäjä ei klikannut heti.

Siksi zero-click-ajassa markkinoinnin onnistumista ei kannata arvioida vain liikennemäärän perusteella. Usein tärkeämpiä signaaleja ovat:

• tavoititko oikeat ihmiset
• syntyikö tallennuksia, jakoja ja keskustelua
• kasvoiko suora haku tai brändihaku
• tuliko yhteydenottoja
• näkyykö sisältö myynnin keskusteluissa tai asiakastyössä

Klikki on edelleen hyödyllinen mittari. Se ei vain enää yksin riitä.

Milloin linkki kannattaa laittaa mukaan?

Linkki kannattaa lisätä silloin, kun siirtyminen on sisällön tavoitteen kannalta aidosti tarpeellinen.

Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi:

• tapahtumailmoittautuminen
• rekrytointi
• verkkokaupan tuote
• tarkka palvelukuvaus
• ladattava materiaali
• virallinen ohje tai lomake

Silloinkin kannattaa miettiä, miten itse julkaisu tekee jo suuren osan työstä valmiiksi.

Hyvä julkaisu voi esimerkiksi:

• kertoa tapahtuman tärkeimmän hyödyn
• avata, kenelle tapahtuma sopii
• vastata yleisimpiin kysymyksiin
• poistaa epävarmuutta
• herättää tunteen, että tähän kannattaa tarttua

Kun nämä on tehty hyvin, linkki ei kanna yksin koko kuormaa.

Paras malli juuri nyt: arvo ensin, ohjaus sitten

Zero-click-ajassa toimivin ajattelutapa on lopulta varsin yksinkertainen:

1. Anna hyöty heti.
2. Rakenna kiinnostus julkaisussa.
3. Tee seuraava askel helpoksi.
4. Testaa, mikä toimii omalle yleisölle.

Kyse on siitä, että somesisältö ei voi enää olla pelkkä liikenteen väline, vaan sen täytyy olla itsessään merkityksellinen kohtaaminen.

Juuri siksi zero-click voi olla markkinoijalle myös mahdollisuus. Nimittäin kun sisältö alkaa aidosti palvella yleisöä jo siinä hetkessä, syntyy enemmän luottamusta, enemmän muistijälkiä ja usein myös parempia tuloksia pitkällä aikavälillä.

Haluatko oppia aiheesta lisää? Tule mukaan koulutukseen!

MARK koulutus: Zero-click-ajan somestrategia pe 27.3.2026 klo 12.00-15.00

Kirjoittaja
Jonna Muurinen, toimitusjohtaja, Markkinointitoimisto Kuulu Oy

Jonna on digimarkkinoinnin ja tekoälyn asiantuntija, kouluttaja ja Kuulu Oy:n toimitusjohtaja. Jonnalla on yli 25 vuoden kokemus markkinoinnista, viestinnästä ja sisällöntuotannosta. Hän kouluttaa organisaatioita hyödyntämään tekoälyä ja digimarkkinointia käytännönläheisesti liiketoiminnan, ei työkalujen ehdoilla. Hänen erikoistumisosa-alueensa digimarkkinoinnin sisällä on sisältöstrategiat ja sisältömarkkinointi yleisesti.

The post BLOGI: Zero-click ei tarkoita linkkikieltoa – näin ohjaat yleisön eteenpäin ilman että näkyvyys kärsii appeared first on MARK.

Viime kuussa sain syventyä Myynnin tila 2026 -tutkimuksen aineistoon, jossa tutkimme myös myynnin ja markkinoinnin sekä muiden kaupallisten tiimien yhteispeliä. Harmitushan niistä tuloksista tuli:

Myynnin tila 2026 -tutkimuksessa 43 % myyjistä kokee, että markkinoinnin toimenpiteillä on vaikutusta heidän omiin myyntituloksiinsa. Se on selkeä parannus vuoteen 2022 verrattuna, jolloin luku oli 32 %.Mutta se tarkoittaa myös, että yli puolet ei koe vaikutusta vahvasti.

Samassa tutkimuksessa – jonka toteutimme Factionilla yhteistyössä MMA:n kanssa ja johon vastasi yli 600 myynnin ja kaupallisten toimintojen parissa työskentelevää ammattilaista – vain 33 % kokee, että myynti, markkinointi, asiakkuudet ja asiakaspalvelu toimivat saumattomasti yhteen. Lisäksi vain 44 % kokee, että myynnillä ja markkinoinnilla on selkeät yhteiset tavoitteet ja mittarit.

Nämä luvut eivät ole yksittäisiä havaintoja. Ne muodostavat kokonaisuuden.

Kaupallinen yhteispeli ei vielä toimi riittävän hyvin

Markkinointi tekee tänä päivänä enemmän kuin koskaan – kampanjoita, sisältöjä, automaatiota, dataohjattua kohdentamista. Silti myyjän arjessa vaikutus ei aina konkretisoidu. Usein kyse ei ole tekemisen määrästä vaan siitä, että tekeminen ei kytkeydy riittävän tiiviisti myynnin prioriteetteihin ja ostoprosessin kriittisiin kohtiin.

Tutkimuksen kiinnostavin havainto löytyy kuitenkin ristiintarkastelusta. Niissä organisaatioissa, joissa kaupallinen yhteispeli koetaan toimivaksi, tulevaisuuden näkymät arvioidaan selvästi myönteisemmiksi. Ajankäyttö koetaan hallitummaksi. Teknologia – myös tekoäly – nähdään useammin tukena kuin kuormana.

Yhteispeli ei ole vain yhteistyön laatua kuvaava pehmeä tekijä – se korreloi suoraan yrityksen tulevaisuuden uskon kanssa

Markkinoinnin näkökulmasta tämä on keskeinen johtopäätös. Vaikuttavuus ei synny yksittäisestä kampanjasta, vaan siitä, onko meillä yhteinen suunta. Puhummeko samoista asiakkaista? Onko meillä yhteiset tavoitteet? Näkyvätkö samat prioriteetit myynnin kalenterissa?

Yhteispeli ei rakennu itsestään. Se vaatii yhteistä asiakasymmärrystä, yhteisiä valintoja ja selkeää johtamista. Tarvepohjainen segmentointi on yksi keino vahvistaa tätä yhteistä kieltä – mutta varsinainen kilpailuetu syntyy siitä, että kaupallista kokonaisuutta johdetaan yhtenä järjestelmänä, ei erillisinä funktioina.

Myynnin tila 2026 -tutkimuksen viesti on kirkas: Tulevaisuuden myynti ei voita yksittäisillä huippusuorituksilla, vaan toimivalla kaupallisella yhteispelillä.

Markkinoinnilla on siinä ratkaiseva rooli.

Haluatko kuulla aiheesta lisää? Tule mukaan MARK webinaariin!

MARK webinaari: Kaupallinen yhteispeli uudelle tasolle to 5.3.2026 klo 10.00-11.15

Kirjoittaja
Kirsi Kalpio, seniorikonsultti ja perustajaosakas, Faction HKI

Kirsi on asiakkuuksien ja asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija, joka auttaa organisaatioita rakentamaan yhteistä suuntaa myynnin, markkinoinnin ja asiakastyön välille. Hänen erityisosaamistaan ovat asiakkuuksien johtamismallit, strateginen asiakasymmärrys ja tarvelähtöinen segmentointi – eli miten asiakasymmärrys viedään käytännön valinnoiksi ja arkea ohjaavaksi tekemiseksi. Kirsi tunnetaan analyyttisesta mutta käytännönläheisestä otteestaan, joka muuttaa asiakkuudet kasvun ja vaikuttavuuden lähteiksi.

Lähde
Faction HKI & Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA: Myynnin Tila Suomessa 2026. Kvantitatiivinen tutkimus, n=601, tiedonkeruu 4.11.–3.12.2025.

The post BLOGI: Kaupallinen yhteispeli ei vielä toimi riittävän hyvin appeared first on MARK.

Muutos näkyy erityisesti siinä, millaista viestintää ja markkinointia brändeiltä odotetaan. Asiakkaat haluavat merkityksellisyyttä, aistiystävällisyyttä ja arvomaailman paljastamista, elämykselliseksi brändiviestinnäksi kiedottuna.

Kilpailu huomiosta on kova, ja joka puolelta tulevat vaikuttamisyritykset uuvuttavat arjen lankoihin sotkeutuneen asiakkaan. Visuaalisen stressin keskellä elävä asiakas blokkaa selkeät vaikuttamisyritykset ympäriltään ja väistää kaupallisuuden kalskahdusta. Huomiota ei enää saavuteta huutamalla lujempaa kuin kilpailija. Suurempi diginäyttö ei auta.

Huomiota ei enää saavuteta huutamalla lujempaa

Kansainvälisellä retail-kentällä on ongelman ratkaisemiseksi siirrytty hypnoestetiikan metodien hyödyntämiseen. Ne perustuvat alitajuiseen ajatteluun vaikuttamiseen ja kognitiivisten ongelmanratkaisun prosessien käynnistämiseen, jotka edistävät ostokäyttäytymistä. Metodien tehokkuus perustuu aistiystävällisyyteen: asiakas ei tunnista niitä vaikuttamiskeinoiksi.

Tulevassa webinaarissa esittelen hypnoestetiikan metodeja ja niiden käytännön soveltamista. Käymme läpi ostokäyttäytymisen muutoksen syvällisempää tasoa, ja käännämme katseen kauppiaasta asiakkaaseen. Luvassa on runsaasti käytännönläheisiä esimerkkejä meiltä ja maailmalta. Keskitymme erityisesti ratkaisuihin, joita voi hyödyntää heti omassa työssään.

Destabilization, harkittu hämmentäminen, on yksi hypnoestetiikan metodeista. Euroopan pääkaupungeissa on yleistynyt metodin alailmiöksi kutsuttu “kaasunaamari-ilmiö”, jossa näyteikkunan mallinukeille laitetaan kasvojen tilalle pääkallo tai kaasunaamari. Se pysäyttää katseen, käynnistää kognitiivisen ongelmanratkaisun prosessin ja vetää asiakkaan sisälle myymälään mysteeriä selvittämään.

Kirjoittaja
Virve Arvola, myymälämuotoilija, Retail Rebels Oy

Tervetuloa mukaan

• MARK webinaariin ”MARK webinaari: Retailin trendit ja tulevaisuus” to 26.2. klo 10-11.15
• Retail Safari: Strateginen visuaalinen viestintä, ke 15.4. & 6.5. klo 17-19

The post BLOGI: Ostokäyttäytymisen muutos ravistelee kaupan alaa appeared first on MARK.

Mitä markkinoinnissa saa sanoa ja miten se pitää perustella?

Uudistettu kuluttajansuojalaki astuu näillä näkymin voimaan syksyllä 2026, joten valmistautuminen on aloitettava nyt. Markkinoijien on hyvä ymmärtää kokonaisuus ajoissa: mitä vastuullisuusmarkkinointi tarkoittaa tänä päivänä, miten odotukset muuttuvat ja millaisia käytännön vaikutuksia sääntelyllä on markkinointityöhön.

Vastuullisuudesta viestiminen ei saa olla enää mielikuvapeliä

Yksi suurimmista muutoksista koskee ympäristö- ja vastuullisuusväitteitä. Yleiset ilmaisut kuten “eko”, “vihreä” tai “kestävä” eivät jatkossa ole vapaata mielikuvakieltä, vaan niiden käyttö edellyttää vahvaa ja todennettua näyttöä. Myös osatotuudet – kuten esimerkiksi koko tuotteen tai brändin esittäminen vastuullisena yhden pienen parannuksen perusteella – kielletään.

Viestin arvo ei katoa, mutta sen taustalla on jatkossa oltava dataa.

Tämä muuttaa markkinoinnin luonnetta perustavanlaatuisesti. Luovan viestin arvo ei katoa, mutta sen taustalla on jatkossa oltava dataa, dokumentaatiota ja yhteinen ymmärrys siitä, mitä oikeasti voidaan sanoa. Monelle organisaatiolle tämä tarkoittaa uusia prosesseja, tiiviimpää yhteistyötä vastuullisuus- ja lakitiimien kanssa sekä vanhojen materiaalien kriittistä läpikäyntiä.

Juuri näihin kysymyksiin moni markkinoija etsii nyt vastauksia: millaiset väitteet ovat riskialttiita, missä raja kulkee sallitun ja kielletyn välillä ja miten vastuullisuudesta voi edelleen viestiä sekä vaikuttavasti mutta myös uskottavasti – ilman pelkoa viherpesusyytöksistä.

Seuraamukset tekevät muutoksesta aidosti merkittävän

Kyse ei ole vain ohjeistuksen tiukentumisesta. Uudistuksen myötä viherpesuun ja tiedonantovelvollisuuksien laiminlyöntiin voidaan puuttua hallinnollisella seuraamusmaksulla, joka voi olla jopa 4 % yrityksen liikevaihdosta. Tämä nostaa vastuullisuusmarkkinoinnin riskit aivan uudelle tasolle erityisesti niille, jotka jatkavat vanhaan tapaan ilman selkeitä pelisääntöjä.

Seuraamusmaksu voi olla jopa 4 % yrityksen liikevaihdosta.

Samalla on tärkeää välttää toinen ääripää: greenhushing. Jos yritykset vaikenevat vastuullisuudesta kokonaan varmuuden vuoksi, kuluttajat eivät saa tarvitsemiaan tietoja eivätkä vastuulliset toimijat erotu edukseen. Tarvitaan tasapainoa rohkean mutta samalla täsmällisen viestinnän välillä, joka kestää myös viranomaisarvioinnin.

Tässä kohtaa korostuu markkinoijan oma harkinta ja ennakointi: miten seuraamussääntelyä todennäköisesti sovelletaan, millaisiin tilanteisiin kannattaa varautua ja miten riskejä voi hallita järkevästi jo nyt.

Yhteinen ääni markkinointialalle

Bettera ja Suomen Markkinointiliitto MARK ry ovat olleet mukana vaikuttamassa lain valmisteluun ja jättäneet lausunnon työryhmän mietinnöstä. Lausunnossa on tuotu esiin erityisesti markkinointialan näkökulmasta epäselviä ja tulkinnanvaraisia kohtia sekä korostettu tarvetta selkeälle ohjeistukselle ja kohtuulliselle siirtymälle.

Yhteistyön taustalla on halu varmistaa, että markkinointialan näkökulma huomioidaan sääntelyn valmistelussa, että uudet säännöt tukevat vihreää siirtymää, mutta eivät johda vastuullisuudesta vaikenemiseen tai tarpeettomaan varovaisuuteen.

Lisää aiheesta MARK webinaarissa

Jos työskentelet markkinoinnin, viestinnän, brändien tai toimistotyön parissa, tämä muutos koskee sinua. Nyt on oikea hetki pysähtyä opiskelemaan kokonaisuutta: mitä vastuullisuusmarkkinointi edellyttää juuri nyt ja mihin suuntaan se on kehittymässä.

Avaamme näitä teemoja tarkemmin webinaarissa, jossa tarkastelemme vastuullisuusmarkkinointia sekä käytännön työn että ajankohtaisen sääntelyn näkökulmasta. Tervetuloa mukaan!

Vastuullisuusmarkkinointi NYT to 5.2.2026 klo 10.00-11.15

Kirjoittaja
Marika Siniaalto, perustaja & kestävän liiketoiminnan asiantuntija, Bettera

Marika on markkinoinnin ja kasvujohtamisen ammattilainen yli 20 vuoden kokemuksella. Hän on perustanut ja kasvattanut markkinointitoimisto Grapevinen ja on edelleen toimistossa pienomistajana. Marika vaikuttaa myös koko markkinointialan tulevaisuuteen Suomen markkinointiliitto MARKin hallituksen puheenjohtajana. Marikan erityisosaamisalueita ovat kestävän liiketoiminnan ja vastuullisuuden lisäksi markkinoinnin strategiat, suunnitelmat, digitaalisuus, sisällöt, some ja jalkautukset erityisesti B2C-brändien näkökulmasta.

The post BLOGI: Vastuullisuusmarkkinointi menee uusiksi – oletko valmis? appeared first on MARK.