Moni markkinoinnin ja luovan alan ammattilainen on oman työnsä vahva asiantuntija. Hän osaa konseptoida, kirjoittaa, kuvata, suunnitella, analysoida ja ratkaista asiakkaan ongelmia. Mutta oman liiketoiminnan rakentamiseen yhä syvemmin digitalisoituvassa maailmassa ei ole välttämättä ollut tarjolla samanlaista tukea.

Työelämä yrittäjistyy – myös markkinoinnissa

Organisaatiot ostavat osaamista yhä joustavammin, projektiluonteisemmin ja verkostomaisemmin. Samaan aikaan moni markkinoinnin ja luovan alan osaaja pohtii, voisiko oma ammattitaito kantaa myös yrittäjänä päätoimisesti tai palkkatyön rinnalla.

Markkinoinnin kentällä tämä näkyy laajana joukkona eri osa-alueitten freelancereita, yksinyrittäjiä ja mikrotoimijoita: sisällöntuottajia, some-osaajia, strategeja, suunnittelijoita, analyytikoita, viestijöitä, palvelumuotoilijoita ja kaupallistamisen ammattilaisia.

Ammattitaito ei yksin riitä, jos oma hinnoittelu, palvelumalli, myynti, kassavirta tai kasvu jäävät osaamispuutteen vuoksi hoitamatta. Siksi on tärkeää vahvistaa markkinoinnin tekijöiden liiketoimintaosaamista. Kun markkinoinnin freelancerit ja yksinyrittäjät osaavat rakentaa kannattavampaa liiketoimintaa, se näkyy myös asiakkaiden parempana palveluna, työn laadun kehittymisenä ja koko alan arvostuksen kasvuna.

Uusi koulutushanke tarjoaa oppeja kannattavuuteen, kasvuun ja kansainvälistymiseen

Markkinointiliitolla on ilo olla mukana kumppanina Laurean järjestämässä koulutuspilottihankkeessa, jonka tavoitteena on tukea luovan alan kasvua ja vahvistaa yrittäjämäisesti työskentelevien ammattilaisten liiketoimintaosaamista.

Koulutus on suunnattu laajasti luovan alan ja markkinoinnin freelancereille, yksinyrittäjille ja mikrotoimijoille. Se sopii myös markkinoinnin ja luovan alan ammattilaisille, jotka työskentelevät tällä hetkellä palkkatyössä, mutta harkitsevat yrittäjyyttä joko osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti.

Kokonaisuudessa yhdistyvät ajankohtainen työelämäymmärrys, käytännön liiketoimintaosaaminen ja tulevaisuuteen suuntaava oman osaamisen kehittäminen.

Koulutus on osallistujille maksutonta, ja sen rahoittajana toimii Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Koulutus toteutetaan etänä, ja sen voi aloittaa joustavasti itselle sopivana ajankohtana syyskuusta alkaen kesään 2027 asti.

Vahvista omaa yrittäjyysosaamistasi

Haluamme olla mukana vahvistamassa työelämää, jossa jokaisella markkinoinnin ammattilaisella on mahdollisuus menestyä työssään. Koulutusyhteistyöllä tuemme sitä, että luovan alan ja markkinoinnin ammattilaiset uskaltavat hinnoitella osaamisensa, johtavat omaa työtään, kehittävät palveluitaan ja rakentavat kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa. Tule mukaan ensimmäisten joukossa vahvistamaan oman osaamisesi lisäksi myös koko alan tulevaisuutta.

Pilottikoulutuksen aikana kerätään tietoa siitä, miten koulutus palvelee luovan ja markkinoinnin alan yrittäjiä liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Opiskelijoiden palautteen pohjalta tiedetään, miten kokonaisuutta voidaan kehittää jatkossa entistä paremmin vahvistamaan alan yrittäjiä ja liiketoiminnan kestävää kasvua.

Tavoitteena on, että pilotin pohjalta koulutuksesta muodostuu pysyvä osa Laurean koulutustarjontaa. Nyt mukaan lähtevillä on mahdollisuus olla ensimmäisten joukossa rakentamassa uutta osaamisen kehittämisen polkua alalle.

Viiden opintopisteen laajuinen koulutus rakentuu viidestä moduulista:

1. Yrittäjämäinen työelämä
2. Alustatalouden tarjoamat ansaintamahdollisuudet
3. Freelancer-yrittäjän laskentatoimi
4. Kasvata luovaa liiketoimintaa AI:n avulla
5. Resilienssin kehittäminen

Ennakkoilmoittautuminen
Jätä yhteystietosi, niin olemme yhteydessä sinuun, kun koulutuksen virallinen ilmoittautuminen alkaa.

Lisätiedot koulutuksesta
Kaisa Savolainen LAUREA, kaisa.savolainen@laurea.fi

Kirjoittaja
Sanna Laakkio, toimitusjohtaja, MARK Suomen Markkinointiliitto ry

The post BLOGI: Liiketoimintaosaamista markkinoinnin yrittäjille appeared first on MARK.

Huoli on ymmärrettävä, sillä markkinoinnissa on totuttu ajattelemaan, että hyvä sisältö johtaa klikkiin, klikki laskeutumissivulle ja sieltä konversioon. Nyt tämä ketju ei toimi yhtä suoraviivaisesti kuin aiemmin.

Zero-click ei silti tarkoita linkkien kieltämistä, vaan meidän pitää itse muuttaa ajattelutapaamme.

Linkki ei ole the ongelma, vaan ongelman ydin on liian laiha sisältö

Liian moni julkaisu rakennetaan edelleen vanhalla mallilla: pari virkettä, vähän kiinnostuksen herättelyä ja lopuksi kehotus klikata ja lukea lisää verkkosivulta.

Tämä toimi aikanaan paremmin, kun alustat vielä suhtautuivat ulos ohjaamiseen neutraalimmin. Nyt tilanne on toinen. Sekä hakukoneet että somealustat pyrkivät vastaamaan käyttäjän tarpeeseen heti omassa ympäristössään. Siksi julkaisu, joka tarjoaa vain maistiaisen ja siirtää varsinaisen arvon linkin taakse, jää helposti heikompaan asemaan.

Tämän vuoksi zero-click-ajassa paras julkaisu ei ole pelkkä teaseri tai makupala, vaan itsessään hyödyllinen sisältö.

Kun yleisö saa heti vastauksen, näkökulman, yhteenvedon, esimerkin tai konkreettisen opin, julkaisu toimii paremmin. Samalla se rakentaa muistijälkeä, luottamusta ja asiantuntijamielikuvaa.

Linkkiä saa käyttää, mutta sen rooli muuttuu

Zero-click-ajassa linkki ei ole enää sisältöstrategian ydin.

Linkki voi edelleen olla tarpeellinen, kun ohjataan esimerkiksi:

• tapahtuman ilmoittautumiseen
• työpaikkailmoitukseen
• ladattavaan materiaaliin
• tuotteen tai palvelun lisätietoihin
• yhteydenottolomakkeelle

Sosiaalisen median julkaisun ei kuitenkaan kannata nojata siihen, että käyttäjä varmasti klikkaa. Ensin pitää antaa syy kiinnostua. Vasta sen jälkeen syntyy halu edetä.

Hyvä käytännön nyrkkisääntö on tämä: jos linkki poistettaisiin julkaisusta kokonaan, jäisikö julkaisu silti yleisölle hyödylliseksi?

Jos vastaus on kyllä, olet todennäköisesti oikeilla jäljillä.

Tee julkaisu, joka toimii ilman klikkiä

Zero-click-sisällössä paras tapa ohjata eteenpäin on kasvattaa kiinnostusta niin, että yleisö haluaa itse ottaa seuraavan askeleen.

Tämä onnistuu erityisen hyvin, kun sisältö rakennetaan esimerkiksi näin:

1. Tiivistä blogin, oppaan tai artikkelin ydin itse julkaisuun

Älä kirjoita vain, että “kirjoitimme aiheesta blogin”. Nosta julkaisussa esiin 3–5 tärkeintä oppia. Kerro, mitä lukija saa irti ja miksi asia on juuri nyt ajankohtainen.

2. Muuta pitkä sisältö karuselliksi, videoksi tai napakaksi asiantuntijapostaukseksi

Pitkästä blogista voi tehdä kokonaisen karusellin. Webinaarista voi tehdä sarjan postauksia. Oppaasta voi nostaa yhden oivalluksen kerrallaan. Yksi sisältö ei enää elä vain yhdessä muodossa.

3. Vastaa heti siihen kysymykseen, jonka yleisö oikeasti esittää

Ihminen ei useimmiten kaipaa lisää sisältöä. Hän kaipaa vastausta. Siksi parhaat zero-click-sisällöt muistuttavat usein miniopasta, usein kysyttyä kysymystä tai käytännön ratkaisua.

4. Tee eteneminen helpoksi

Jos linkki on tarpeen, kerro selvästi, miksi siihen kannattaa siirtyä. Älä jätä käyttäjää arvailemaan. Yleisö etenee helpommin, kun seuraava askel tuntuu loogiselta ja vaivattomalta.

Kommenttilinkki ei ole aina fiksuin ratkaisu

Moni on ratkaissut näkyvyysongelman lisäämällä linkin kommentteihin. Se voi joskus toimia, mutta siihen liittyy yksi käytännön pulma: käyttökokemus.

Jos käyttäjän pitää etsiä oikea kommentti, avata viestiketju ja metsästää linkkiä, eteneminen vaikeutuu nopeasti. Tämä on pieni mutta tärkeä yksityiskohta. Markkinoinnin tehokkuus ei synny vain algoritmien ymmärtämisestä, vaan myös siitä, että asiointi tuntuu helpolta.

Siksi kannattaa kysyä: mikä on yleisölle sujuvin tapa siirtyä seuraavaan vaiheeseen?

Joissakin tapauksissa se voi olla kommenttilinkki. Toisissa tapauksissa parempi ratkaisu on esimerkiksi:

• profiilin selkeä CTA
• LinkedInin uutiskirje tai tapahtuma
• profiilin linkkiosio
• suora kehotus lähettää viesti
• selkeä ohje: hae yrityksen nimellä, tapahtuman nimellä tai tietyllä avainsanalla

Tärkeintä on, ettei näkyvyyden optimointi tee etenemisestä kömpelöä.

Kaikkea ei tarvitse pakottaa klikiksi

Verkkosivun rooli on samalla muuttumassa. Aiemmin sivusto nähtiin usein markkinoinnin päämääränä: somesta ja hakukoneista haluttiin ohjata mahdollisimman paljon liikennettä sivuille, koska varsinainen informaatio, vakuuttaminen ja konversio tapahtuivat siellä.

Nyt osa tästä työstä siirtyy jo aiempiin kohtaamisiin. Somejulkaisu, hakutulos, AI-vastaus tai asiantuntijan LinkedIn-postaus voi tarjota ihmiselle vastauksen jo ennen verkkosivulle siirtymistä. Siksi verkkosivu ei ole enää aina ensimmäinen paikka, jossa kiinnostus herää, vaan yhä useammin paikka, johon tullaan syventämään ymmärrystä, varmistumaan valinnasta tai tekemään päätös. Verkkosivun tehtävä korostuu siis erityisesti luottamuksen vahvistajana, lisätiedon tarjoajana ja konversion mahdollistajana.

Tämä on monelle markkinoijalle vaikein mutta tärkein oivallus. Kaikki arvokas markkinoinnin vaikutus ei näy klikkeinä.

Ihminen voi nähdä julkaisun, tallentaa sen, palata asiaan myöhemmin, hakea yritystä Googlen kautta, mennä suoraan verkkosivulle, ottaa yhteyttä toisessa kanavassa tai nostaa yrityksen keskusteluun vasta viikkojen päästä. Silloin sisältö on toiminut, vaikka käyttäjä ei klikannut heti.

Siksi zero-click-ajassa markkinoinnin onnistumista ei kannata arvioida vain liikennemäärän perusteella. Usein tärkeämpiä signaaleja ovat:

• tavoititko oikeat ihmiset
• syntyikö tallennuksia, jakoja ja keskustelua
• kasvoiko suora haku tai brändihaku
• tuliko yhteydenottoja
• näkyykö sisältö myynnin keskusteluissa tai asiakastyössä

Klikki on edelleen hyödyllinen mittari. Se ei vain enää yksin riitä.

Milloin linkki kannattaa laittaa mukaan?

Linkki kannattaa lisätä silloin, kun siirtyminen on sisällön tavoitteen kannalta aidosti tarpeellinen.

Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi:

• tapahtumailmoittautuminen
• rekrytointi
• verkkokaupan tuote
• tarkka palvelukuvaus
• ladattava materiaali
• virallinen ohje tai lomake

Silloinkin kannattaa miettiä, miten itse julkaisu tekee jo suuren osan työstä valmiiksi.

Hyvä julkaisu voi esimerkiksi:

• kertoa tapahtuman tärkeimmän hyödyn
• avata, kenelle tapahtuma sopii
• vastata yleisimpiin kysymyksiin
• poistaa epävarmuutta
• herättää tunteen, että tähän kannattaa tarttua

Kun nämä on tehty hyvin, linkki ei kanna yksin koko kuormaa.

Paras malli juuri nyt: arvo ensin, ohjaus sitten

Zero-click-ajassa toimivin ajattelutapa on lopulta varsin yksinkertainen:

1. Anna hyöty heti.
2. Rakenna kiinnostus julkaisussa.
3. Tee seuraava askel helpoksi.
4. Testaa, mikä toimii omalle yleisölle.

Kyse on siitä, että somesisältö ei voi enää olla pelkkä liikenteen väline, vaan sen täytyy olla itsessään merkityksellinen kohtaaminen.

Juuri siksi zero-click voi olla markkinoijalle myös mahdollisuus. Nimittäin kun sisältö alkaa aidosti palvella yleisöä jo siinä hetkessä, syntyy enemmän luottamusta, enemmän muistijälkiä ja usein myös parempia tuloksia pitkällä aikavälillä.

Haluatko oppia aiheesta lisää? Tule mukaan koulutukseen!

MARK koulutus: Zero-click-ajan somestrategia pe 27.3.2026 klo 12.00-15.00

Kirjoittaja
Jonna Muurinen, toimitusjohtaja, Markkinointitoimisto Kuulu Oy

Jonna on digimarkkinoinnin ja tekoälyn asiantuntija, kouluttaja ja Kuulu Oy:n toimitusjohtaja. Jonnalla on yli 25 vuoden kokemus markkinoinnista, viestinnästä ja sisällöntuotannosta. Hän kouluttaa organisaatioita hyödyntämään tekoälyä ja digimarkkinointia käytännönläheisesti liiketoiminnan, ei työkalujen ehdoilla. Hänen erikoistumisosa-alueensa digimarkkinoinnin sisällä on sisältöstrategiat ja sisältömarkkinointi yleisesti.

The post BLOGI: Zero-click ei tarkoita linkkikieltoa – näin ohjaat yleisön eteenpäin ilman että näkyvyys kärsii appeared first on MARK.

Viime kuussa sain syventyä Myynnin tila 2026 -tutkimuksen aineistoon, jossa tutkimme myös myynnin ja markkinoinnin sekä muiden kaupallisten tiimien yhteispeliä. Harmitushan niistä tuloksista tuli:

Myynnin tila 2026 -tutkimuksessa 43 % myyjistä kokee, että markkinoinnin toimenpiteillä on vaikutusta heidän omiin myyntituloksiinsa. Se on selkeä parannus vuoteen 2022 verrattuna, jolloin luku oli 32 %.Mutta se tarkoittaa myös, että yli puolet ei koe vaikutusta vahvasti.

Samassa tutkimuksessa – jonka toteutimme Factionilla yhteistyössä MMA:n kanssa ja johon vastasi yli 600 myynnin ja kaupallisten toimintojen parissa työskentelevää ammattilaista – vain 33 % kokee, että myynti, markkinointi, asiakkuudet ja asiakaspalvelu toimivat saumattomasti yhteen. Lisäksi vain 44 % kokee, että myynnillä ja markkinoinnilla on selkeät yhteiset tavoitteet ja mittarit.

Nämä luvut eivät ole yksittäisiä havaintoja. Ne muodostavat kokonaisuuden.

Kaupallinen yhteispeli ei vielä toimi riittävän hyvin

Markkinointi tekee tänä päivänä enemmän kuin koskaan – kampanjoita, sisältöjä, automaatiota, dataohjattua kohdentamista. Silti myyjän arjessa vaikutus ei aina konkretisoidu. Usein kyse ei ole tekemisen määrästä vaan siitä, että tekeminen ei kytkeydy riittävän tiiviisti myynnin prioriteetteihin ja ostoprosessin kriittisiin kohtiin.

Tutkimuksen kiinnostavin havainto löytyy kuitenkin ristiintarkastelusta. Niissä organisaatioissa, joissa kaupallinen yhteispeli koetaan toimivaksi, tulevaisuuden näkymät arvioidaan selvästi myönteisemmiksi. Ajankäyttö koetaan hallitummaksi. Teknologia – myös tekoäly – nähdään useammin tukena kuin kuormana.

Yhteispeli ei ole vain yhteistyön laatua kuvaava pehmeä tekijä – se korreloi suoraan yrityksen tulevaisuuden uskon kanssa

Markkinoinnin näkökulmasta tämä on keskeinen johtopäätös. Vaikuttavuus ei synny yksittäisestä kampanjasta, vaan siitä, onko meillä yhteinen suunta. Puhummeko samoista asiakkaista? Onko meillä yhteiset tavoitteet? Näkyvätkö samat prioriteetit myynnin kalenterissa?

Yhteispeli ei rakennu itsestään. Se vaatii yhteistä asiakasymmärrystä, yhteisiä valintoja ja selkeää johtamista. Tarvepohjainen segmentointi on yksi keino vahvistaa tätä yhteistä kieltä – mutta varsinainen kilpailuetu syntyy siitä, että kaupallista kokonaisuutta johdetaan yhtenä järjestelmänä, ei erillisinä funktioina.

Myynnin tila 2026 -tutkimuksen viesti on kirkas: Tulevaisuuden myynti ei voita yksittäisillä huippusuorituksilla, vaan toimivalla kaupallisella yhteispelillä.

Markkinoinnilla on siinä ratkaiseva rooli.

Haluatko kuulla aiheesta lisää? Tule mukaan MARK webinaariin!

MARK webinaari: Kaupallinen yhteispeli uudelle tasolle to 5.3.2026 klo 10.00-11.15

Kirjoittaja
Kirsi Kalpio, seniorikonsultti ja perustajaosakas, Faction HKI

Kirsi on asiakkuuksien ja asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija, joka auttaa organisaatioita rakentamaan yhteistä suuntaa myynnin, markkinoinnin ja asiakastyön välille. Hänen erityisosaamistaan ovat asiakkuuksien johtamismallit, strateginen asiakasymmärrys ja tarvelähtöinen segmentointi – eli miten asiakasymmärrys viedään käytännön valinnoiksi ja arkea ohjaavaksi tekemiseksi. Kirsi tunnetaan analyyttisesta mutta käytännönläheisestä otteestaan, joka muuttaa asiakkuudet kasvun ja vaikuttavuuden lähteiksi.

Lähde
Faction HKI & Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA: Myynnin Tila Suomessa 2026. Kvantitatiivinen tutkimus, n=601, tiedonkeruu 4.11.–3.12.2025.

The post BLOGI: Kaupallinen yhteispeli ei vielä toimi riittävän hyvin appeared first on MARK.

Muutos näkyy erityisesti siinä, millaista viestintää ja markkinointia brändeiltä odotetaan. Asiakkaat haluavat merkityksellisyyttä, aistiystävällisyyttä ja arvomaailman paljastamista, elämykselliseksi brändiviestinnäksi kiedottuna.

Kilpailu huomiosta on kova, ja joka puolelta tulevat vaikuttamisyritykset uuvuttavat arjen lankoihin sotkeutuneen asiakkaan. Visuaalisen stressin keskellä elävä asiakas blokkaa selkeät vaikuttamisyritykset ympäriltään ja väistää kaupallisuuden kalskahdusta. Huomiota ei enää saavuteta huutamalla lujempaa kuin kilpailija. Suurempi diginäyttö ei auta.

Huomiota ei enää saavuteta huutamalla lujempaa

Kansainvälisellä retail-kentällä on ongelman ratkaisemiseksi siirrytty hypnoestetiikan metodien hyödyntämiseen. Ne perustuvat alitajuiseen ajatteluun vaikuttamiseen ja kognitiivisten ongelmanratkaisun prosessien käynnistämiseen, jotka edistävät ostokäyttäytymistä. Metodien tehokkuus perustuu aistiystävällisyyteen: asiakas ei tunnista niitä vaikuttamiskeinoiksi.

Tulevassa webinaarissa esittelen hypnoestetiikan metodeja ja niiden käytännön soveltamista. Käymme läpi ostokäyttäytymisen muutoksen syvällisempää tasoa, ja käännämme katseen kauppiaasta asiakkaaseen. Luvassa on runsaasti käytännönläheisiä esimerkkejä meiltä ja maailmalta. Keskitymme erityisesti ratkaisuihin, joita voi hyödyntää heti omassa työssään.

Destabilization, harkittu hämmentäminen, on yksi hypnoestetiikan metodeista. Euroopan pääkaupungeissa on yleistynyt metodin alailmiöksi kutsuttu “kaasunaamari-ilmiö”, jossa näyteikkunan mallinukeille laitetaan kasvojen tilalle pääkallo tai kaasunaamari. Se pysäyttää katseen, käynnistää kognitiivisen ongelmanratkaisun prosessin ja vetää asiakkaan sisälle myymälään mysteeriä selvittämään.

Kirjoittaja
Virve Arvola, myymälämuotoilija, Retail Rebels Oy

Tervetuloa mukaan

• MARK webinaariin ”MARK webinaari: Retailin trendit ja tulevaisuus” to 26.2. klo 10-11.15
• Retail Safari: Strateginen visuaalinen viestintä, ke 15.4. & 6.5. klo 17-19

The post BLOGI: Ostokäyttäytymisen muutos ravistelee kaupan alaa appeared first on MARK.

Mitä markkinoinnissa saa sanoa ja miten se pitää perustella?

Uudistettu kuluttajansuojalaki astuu näillä näkymin voimaan syksyllä 2026, joten valmistautuminen on aloitettava nyt. Markkinoijien on hyvä ymmärtää kokonaisuus ajoissa: mitä vastuullisuusmarkkinointi tarkoittaa tänä päivänä, miten odotukset muuttuvat ja millaisia käytännön vaikutuksia sääntelyllä on markkinointityöhön.

Vastuullisuudesta viestiminen ei saa olla enää mielikuvapeliä

Yksi suurimmista muutoksista koskee ympäristö- ja vastuullisuusväitteitä. Yleiset ilmaisut kuten “eko”, “vihreä” tai “kestävä” eivät jatkossa ole vapaata mielikuvakieltä, vaan niiden käyttö edellyttää vahvaa ja todennettua näyttöä. Myös osatotuudet – kuten esimerkiksi koko tuotteen tai brändin esittäminen vastuullisena yhden pienen parannuksen perusteella – kielletään.

Viestin arvo ei katoa, mutta sen taustalla on jatkossa oltava dataa.

Tämä muuttaa markkinoinnin luonnetta perustavanlaatuisesti. Luovan viestin arvo ei katoa, mutta sen taustalla on jatkossa oltava dataa, dokumentaatiota ja yhteinen ymmärrys siitä, mitä oikeasti voidaan sanoa. Monelle organisaatiolle tämä tarkoittaa uusia prosesseja, tiiviimpää yhteistyötä vastuullisuus- ja lakitiimien kanssa sekä vanhojen materiaalien kriittistä läpikäyntiä.

Juuri näihin kysymyksiin moni markkinoija etsii nyt vastauksia: millaiset väitteet ovat riskialttiita, missä raja kulkee sallitun ja kielletyn välillä ja miten vastuullisuudesta voi edelleen viestiä sekä vaikuttavasti mutta myös uskottavasti – ilman pelkoa viherpesusyytöksistä.

Seuraamukset tekevät muutoksesta aidosti merkittävän

Kyse ei ole vain ohjeistuksen tiukentumisesta. Uudistuksen myötä viherpesuun ja tiedonantovelvollisuuksien laiminlyöntiin voidaan puuttua hallinnollisella seuraamusmaksulla, joka voi olla jopa 4 % yrityksen liikevaihdosta. Tämä nostaa vastuullisuusmarkkinoinnin riskit aivan uudelle tasolle erityisesti niille, jotka jatkavat vanhaan tapaan ilman selkeitä pelisääntöjä.

Seuraamusmaksu voi olla jopa 4 % yrityksen liikevaihdosta.

Samalla on tärkeää välttää toinen ääripää: greenhushing. Jos yritykset vaikenevat vastuullisuudesta kokonaan varmuuden vuoksi, kuluttajat eivät saa tarvitsemiaan tietoja eivätkä vastuulliset toimijat erotu edukseen. Tarvitaan tasapainoa rohkean mutta samalla täsmällisen viestinnän välillä, joka kestää myös viranomaisarvioinnin.

Tässä kohtaa korostuu markkinoijan oma harkinta ja ennakointi: miten seuraamussääntelyä todennäköisesti sovelletaan, millaisiin tilanteisiin kannattaa varautua ja miten riskejä voi hallita järkevästi jo nyt.

Yhteinen ääni markkinointialalle

Bettera ja Suomen Markkinointiliitto MARK ry ovat olleet mukana vaikuttamassa lain valmisteluun ja jättäneet lausunnon työryhmän mietinnöstä. Lausunnossa on tuotu esiin erityisesti markkinointialan näkökulmasta epäselviä ja tulkinnanvaraisia kohtia sekä korostettu tarvetta selkeälle ohjeistukselle ja kohtuulliselle siirtymälle.

Yhteistyön taustalla on halu varmistaa, että markkinointialan näkökulma huomioidaan sääntelyn valmistelussa, että uudet säännöt tukevat vihreää siirtymää, mutta eivät johda vastuullisuudesta vaikenemiseen tai tarpeettomaan varovaisuuteen.

Lisää aiheesta MARK webinaarissa

Jos työskentelet markkinoinnin, viestinnän, brändien tai toimistotyön parissa, tämä muutos koskee sinua. Nyt on oikea hetki pysähtyä opiskelemaan kokonaisuutta: mitä vastuullisuusmarkkinointi edellyttää juuri nyt ja mihin suuntaan se on kehittymässä.

Avaamme näitä teemoja tarkemmin webinaarissa, jossa tarkastelemme vastuullisuusmarkkinointia sekä käytännön työn että ajankohtaisen sääntelyn näkökulmasta. Tervetuloa mukaan!

Vastuullisuusmarkkinointi NYT to 5.2.2026 klo 10.00-11.15

Kirjoittaja
Marika Siniaalto, perustaja & kestävän liiketoiminnan asiantuntija, Bettera

Marika on markkinoinnin ja kasvujohtamisen ammattilainen yli 20 vuoden kokemuksella. Hän on perustanut ja kasvattanut markkinointitoimisto Grapevinen ja on edelleen toimistossa pienomistajana. Marika vaikuttaa myös koko markkinointialan tulevaisuuteen Suomen markkinointiliitto MARKin hallituksen puheenjohtajana. Marikan erityisosaamisalueita ovat kestävän liiketoiminnan ja vastuullisuuden lisäksi markkinoinnin strategiat, suunnitelmat, digitaalisuus, sisällöt, some ja jalkautukset erityisesti B2C-brändien näkökulmasta.

The post BLOGI: Vastuullisuusmarkkinointi menee uusiksi – oletko valmis? appeared first on MARK.

Ostamiseen ja myymiseen liittyvää sisältöä paljon seuranneena olen havainnut kaksi merkillistä postaustyyppiä. Ensimmäinen postaustyyppi on myyjien valitusvirret siitä, että asiakkaat ghostaavat, kaupat eivät etene, ihmisiä ei saa kiinni ja myynti tuntuu ylipäänsä kohtuuttoman vaikealta. Toinen on ostajien valitusvirret siitä, kuinka myyjät eivät ymmärrä, he vain tyrkyttävät, ei tule sellainen tunne että ostaja olisi tullut kuulluksi ja niin edelleen. Myyjiä ja ostajia yhdistää se, että he ovat tyystin tyytymättömiä toistensa toimintaan. Myyjät ja ostajat eivät ymmärrä toisiaan.

Tarpeettoman runsas valikoima vähentää ostohalua

Ymmärryksen puute johtuu siitä, että kummankin rooli on muuttunut radikaalisti 2020-luvulla, eikä muutosta ole vielä tiedostettu ja tuotu käytäntöön. Tarkastellaan tilannetta ostajan asemasta. Ostajalla ei ole ongelmaa löytää tietoa siitä, mitä hän on hankkimassa. Päin vastoin. Ongelma on, että ostajalla on laadukasta tietoa aivan liikaa. Hän hukkuu vaihtoehtojen määrään, mikä on ongelma itsessään. Klassisessa käyttäytymistaloustieteiden tutkimuksessa Sheena Iyengar ja Mark Lepper osoittivat jo 2000-luvun alussa, että tarpeettoman runsas valikoima vähentää ostohalua. Kun hilloja oli tarjolla 24, asiakkaat eivät ostaneet mitään. Kun niitä oli kuusi, lähes kolmannes teki ostopäätöksen.

Hillohyllyllä havaittu haaste toistuu myyntineuvotteluissa. Gartnerin mukaan lähes 90 % B2B-ostajista kokee tiedon määrän hankintaprosesseissa ylikuormittavaksi. Tämä johtaa katumukseen, päätösväsymykseen ja passiivisuuteen. Asiakas ei osta, koska ei uskalla, ja myyjälle tämä tieto ei tule. Seuraa tilanne, jossa ostaja ja myyjä eivät ymmärrä toisiaan.

Myyjä järkeistää tietoa ja rakentaa selkeyttä

Haluamme tietenkin korjata ostajan ja myyjän välisen kitkan. Sitä varten on ymmärrettävä se tosiasia, että tässä uudessa 2020-luvun kontekstissa myyjän rooli on muuttunut. Hänen roolinsa ei ole esitellä tuotteen ominaisuuksia tai antaa lisää tietoa, sillä se vain lisäisi entisestään asiakkaan päätösväsymystä ja pahentaisi tilannetta. Se, että tätä ei ymmärretä on yksi merkittävimmistä syistä myyjien ja ostajien väliselle kitkalle.

Myyjän tärkein rooli on järkeistää tietoa ostajalle hyödylliseen muotoon. Moderni myyjä on siis järkeenkäypäistäjä. Hän on suodatin, jonka avulla ostaja osaa järjestää vaihtoehdot loogisella tavalla ja lopulta tuntee olonsa varmaksi päätöksensä kanssa. Meidän tarvitsee myyjinä paitsi ymmärtää asiakkaan tarpeet erittäin syvällisesti myös auttaa heitä ymmärtämään omaa tilannettaan paremmin ja auttaa heitä ajattelemaan tavalla, joka vie kohti lopullista ratkaisua. Parhaassa tapauksessa vielä saamme ujutettua oman agendamme tähän prosessiin mukaan ja näin saamme aikaiseksi kauppoja. Brent Adamsonin sanoin parhaat myyjät eivät vain asiakasta myötäillen selitä asioita auki, vaan he haastavat asiakkaidensa ajattelua ja auttavat heitä pääsemään parempaan ratkaisuun. Myyjän rooli on palvella asiakasta ja toimia ostoprosessin valmentajana. Hän rakentaa selkeyttä kaaoksesta.

Myyjän empatia, läsnäolo ja psykologinen turva ovat ratkaisevia tekijöitä

Kyse ei ole tietenkään vain tiedosta. B2B-ostaminen on usein tekona paljon muuta kuin B2B-ostamista. Pelissä on status, onnistumisen pelko ja oma asema organisaatiossa. Google ja CEB ovat osoittaneet, että B2B-päätökset ovat syvästi tunteellisia. Vastoin monen ajattelua väitän, että B2B ostaminen on monelle jopa enemmän tunteellista kuin kuluttajaostot. Ne ovat uran kannalta merkittäviä valintoja. Siksi myyjän empatia, läsnäolo ja psykologinen turva ovat ratkaisevia tekijöitä. Ostaja ostaa silloin, kun hän luottaa. Ja luottamus syntyy siitä, että joku ymmärtää, mitä on olla vastuussa.

Tekoäly hoitaa taustatyön, ihminen keskittyy olemiseen

Tässä kohtaa tekoäly astuu näytelmän lavalle, mutta rooli ei missään nimessä ole päärooli, vaan tukeva sivukaraktääri, joka mahdollistaa pääesiintyjien (ostan ja myyjän) parhaan mahdollisen suoriutumisen. Parhaimmillaan tekoäly toimii kognitiivisen kapasiteetin vapauttajana. Kun tekoäly hoitaa taustatyöt, järjestelmien päivitykset, muistiinpanot ja muut rutiinit, ihminen voi keskittyä siihen, mitä kone ei osaa: olemiseen. Kohtaamiseen.

Tekoäly mahdollistaa inhimillisemmän myyntiprosessin

Myös tutkimus tukee näkemystä. Salesforcen mukaan vain 28 % myyjän ajasta kuluu myymiseen. McKinsey arvioi, että kolmannes menee hallinnolliseen työhön. Kun tekoäly automatisoi näitä tehtäviä, aikaa syntyy lisää. Tekoäly ei siis ole tapa epäinhimillistää myyntiä ja tehdä siitä proseduraalisempaa. Tekoäly oikein käytettynä mahdollistaa inhimillisemmän myyntiprosessin. Tästäkin on jo tutkimusta. Esimerkiksi Harvardin tutkimus osoittaa, että tekoälyn avulla valmistautuneet myyjät pystyvät useammin ratkaisemaan asiakkaan ongelman. Miksi? Koska he ehtivät kuunnella.

Myyjä tuo asiakkaalle mielenrauhan. Hän auttaa tätä näkemään, mitä ei vielä tiedä etsivänsä. Hän ei painosta, vaan rakentaa järkeä. Ei dominoi, vaan kuulee ja ymmärtää.

Kirjoittaja
Jone Korpi, Revial

Jone Korpi on perehtynyt jo puoli vuosikymmentä myynnin ja tekoälyn risteymäkohtaan. Hän johtaa Revialissa GenAI-natiivin myyntialustan kehitystä ja työskentelee tiiviisti sekä johtoryhmien että asiantuntijatiimien kanssa rakentaen myynnistä toistettavaa, inhimillistä ja dataohjattua. Jone on kouluttanut niin EMBA-ohjelmassa, kuin Rastor-instituutin tutkintokoulutuksissa myyntiä ja markkinointia.

Tervetuloa mukaan MARK webinaariin “Menesty myynnissä yhdistämällä vuorovaikutus ja tekoäly” pe 23.1. klo 10-11.30

Webinaari pureutuu siihen, miten kysymysrunko, tekoäly ja empatia yhdistetään myyntityössä.

The post BLOGI: Modernin myyjän tehtävä on järkeistää tietoa appeared first on MARK.

Yhdysvalloissa tutkittiin vuoden 2020 aikana suurimpien jenkkifirmojen johtoryhmän jäsenten uran kestoa. Konsulttiyritysten Korn Ferryn ja Spencer Stuartin tutkimuksessa selvisi, että CMO-hattua kantavien ura yrityksissä on kaikkein lyhin, keskimäärin 3,5 vuotta – ja se on lyhenemään päin. Samaan aikaan muut johtoryhmän jäsenet pysyvät tehtävissään keskimäärin noin viisi vuotta.

Pohdin asiaa ja kokosin listan omista havainnoistani.‍

1. Markkinointijohtajan kontribuutio liiketoimintaan on usein hähmäistä, ja mittarit ovat liian kaukana liiketoiminnan ytimestä‍
Markkinoinnin tulisi luonnollisesti kontribuoida vahvasti liiketoimintaan ja usein tavalla tai toisella nimenomaan sen kasvuun. Toiminnolla on kuitenkin harvoin suoraan tähän liittyvät mittarit, ja sen omat keskeisimmät tunnusluvut ovatkin usein välillisiä ja liian abstrakteja kovien liiketoimintamittarien rinnalla.

Tästä seuraa epäselvyyttä markkinoinnin aikaansaannoksista. Se taas johtaa siihen, ettei johtoryhmässä ole luottoa CMO:n tai markkinoinnin tuloksiin suhteessa panostukseen. On syytä muistaa, että markkinoinnin tulisi olla investointi eikä kulu. Jos markkinointijohtaja ei tätä pysty todentamaan, on kyseessä ongelma, josta hän on vastuussa. Samaan problematiikkaan liittyvät haasteet markkinoinnin kykenemättömyydestä puhua liiketoiminnan kieltä. Ne johtajat pärjäävät, ketkä pystyvät puhumaan muutakin kuin markkinointijargonia.‍

2. Osa edustaa ”mennyttä maailmaa” ‍
Kaikista toiminnoista juuri markkinointiin kohdistuvat suurimmat odotukset, kun puhutaan kuluttajien käyttäytymisen nopeiden muutosten ymmärtämisestä, markkinoinnin muuttumisesta yhä enemmän teknologiavetoiseksi sekä median jatkuvan pirstaloitumisen hallitsemisesta.

Nämä ovat aiheita, joissa markkinoinnilla tulee olla osaamista. Silti ne ovat samalla asioita, joissa sateentekijän on helppo nähdä saapuvan siitä sukupolvesta, joka näitä vaikeasti hahmotettavia muutoksia on mukanaan tuonut. Vaikka markkinointijohtaja olisi kuinka kokenut ja asiansa osaava, se ei välttämättä riitä, jos vaikutelma on, ettei nopeasti rullaava muutos ole hänellä hallussa. Valitettavasti kyse on usein mielikuvista, ja uskonkin, että johtoryhmäläisistä ennen kaikkea markkinointijohtajat joutuvat juuri tämän jyrän alle.‍

3. Markkinointijohtajien on yhä vaikeampaa hallita koko kenttä edes ylätasolla ‍
Markkinointi ei ole enää yksi tieteenala, vaan valtaisa kokoelma erilaisia ismejä. Kun 20 vuotta sitten puhuttiin markkinoinnista, oli kaikille kohtuullisen selvää, mistä oli kyse. Tänä päivänä markkinointi koostuu niin monesta eri osaamista vaativasta osa-alueesta, että on oikeasti hankala löytää generalisteja, joilla olisi koko kenttä edes ylätasolla hallussa. Lisäksi omat uskomukset vaikuttavat helposti painotuksiin, ja nähtävissä on siiloutumista jopa eri markkinoinnin suuntausten välillä. Harva dataorientoitunut growth marketing director on brändin rakentamisen ammattilainen, palvelumuotoilun seniori tai e-commercen pitkäaikainen osaaja. Eikä tietysti pidäkään olla. Mutta eri siilot alkavat mennä niin kauas toisistaan, että yhä harvemmalta taipuu koko paletti. Saatika sitten, jos vastuualueeseen lisätään esimerkiksi viestintä tai myynti.‍

4. Liiketoiminnan vaatimukset kasvavat, ja osaa markkinoijista ei ole luotu vastaamaan niihin ‍
Sanon tämän suoraan. Liian monessa näkemässäni yrityksessä markkinointi ei yritäkään vastata aidosti liiketoiminnan kasvaviin haasteisiin, ja liian monessa yrityksessä keskitytään liikaa vain näyttävään markkinointiin. Oli kyseessä sitten nätit kampanjat, uusi pakkausilme, jatkuva someilotulitus tai Iltalehteen päätynyt PR-nosto, prioriteettina ei ole liiketoiminnan kasvu, vaan jokin muu.

Tuloksia pystyy toki aina esittelemään, koska numeroita saa nykyisin irti mistä tahansa, ja harva markkinoinnin ulkopuolella oleva henkilö osaa tai uskaltaa kyseenalaistaa markkinoinnin omia mittareita. Kasvaviin vaatimuksiin vastatakseen markkinointijohtajan tulisikin olla ennen kaikkea eri funktioiden välinen mahdollistaja, joka ymmärtää, miten markkinointi voi muita funktioita ja ennen kaikkea liiketoimintaa tukea. McKinsey on tutkinut juuri tätä, ja se luokittelee CMO:t kolmeen eri kategoriaan, joista pisin uraputki on juuri tämän tyyppisillä osaajilla.‍

Harva markkinoinnin ulkopuolella oleva henkilö osaa tai uskaltaa kyseenalaistaa markkinoinnin omia mittareita.

5. Uuden oppiminen on erityisen tärkeää, ja se ei kaikilta luonnistu ‍
Mitä nopeammin maailma muuttuu, sitä tärkeämpää on ymmärtää omat vajavaisuudet ja alueet, joista olisi syytä oppia lisää. Markkinointijohtajan roolissa voi olla vaikeaa tunnustaa markkinoinnin osa-alueita, joista ei ymmärrä pätkääkään. Tämä olisi kuitenkin syytä tehdä vähintään itselleen, ja oppia niistä äkkiä lisää. Tyhmien kysymysten esittämiseen voi tässä roolissa olla korkea kynnys, mutta juuri niitä tässä tehtävässä pitäisi pystyä esittämään.

Haluatko kuulla aiheesta lisää? Tule mukaan MARK webinaariin!

MARK webinaari: Liiketoimintalähtöinen markkinointijohtaja to 20.11.2025 klo 10.00-11.15

Kirjoittaja
Ossi Ahto, markkinoinnin neuvonantaja ja interim CMO

Ossilla on pitkä tausta markkinoinnista – hänellä on kokemusta brändien kehittämisestä (mm. Red Bull, Heineken, Hartwall) ja digitaalisesta markkinoinnista mm. Googlella. Ossi on toiminut myös markkinointijohtajana Touhula-päiväkodeilla sekä mm. Oraksella, Telialla, Alma Medialla ja Skodalla interim-markkinoinnin johtotehtävissä. Hänellä on lisäksi useampia hallitus- ja advisory-rooleja PK-yrityksissä. Ossi on Co-author “Kasva tai kuihdu”- ja “Bulkista brändiksi” -kirjoissa.

The post BLOGI: Miksi markkinointijohtaja saa kenkää? appeared first on MARK.

Markkinointi on kovassa murroksessa. Jokaisella markkinointitiimillä on paine alkaa käyttää tekoälyä tehokkuuden nimissä. Kuitenkin takaraivossa kytee epäilys: miten käy laadun? Luommeko vain keskivertoa? Voimmeko oikeasti erottautua kilpailijoista?

Huoli on ymmärrettävä. Markkinoinnin ytimessä on erottuvuus, eikä pikaisesti ChatGPT:llä naputeltu teksti tätä tarvetta täytä. Mutta kukaan ei käske käyttämään tekoälyä näin.  On myös parempia lähestymistapoja.

Ensimmäinen askel erottautumiseen on tietää, mistä pitää erottautua.

Erottuvan brändin luominen vaatii ihmisen näkemystä. Tekoälyn käyttö kannattaa suunnitella niin, että se maksimoi ihmisen kyvyn luoda jotain erottuvaa. Kysymys ei ole siitä, pitäisikö tekoälyä käyttää, vaan miten sitä käytetään. Erottuvan brändin, sisältöjen tai asiakaskokemuksen rakentaminen hyötyy siitä, että ihminen saa oivalluksia.

Oivalluttamiseen on erilaisia keinoja:

1. Hyödynnä tekoäly luomaan kuva nykytilanteesta.
Ensimmäinen askel erottautumiseen on tietää, mistä pitää erottautua. Mitkä ovat kliseet? Mitkä ovat vakiintuneet tavat tehdä asioita? Mitä kaikki muut sanovat? Sitten tee itse päinvastoin. Tällä tekniikalla pääsee yllättävän pitkälle.

2. Luo erilaisia analyyseja viitekehysten avulla. 
Tekoäly pystyy tuottamaan nopeasti erilaisia analyyseja, näkökulmia ja sisältöä. Oivallukseen riittää usein perspektiivin vaihdos. Tähän auttavat erilaiset viitekehykset – Cultural Strategy, Challenger Branding, Blue Ocean Strategy, tai Category Design.

3. Anna tekoälylle väärä konteksti.
Yksi perustavanlaatuisista promptausohjeista on kertoa tekoälylle tarvittava konteksti. Erottuvien ideoiden löytämiseksi kannattaakin promptata väärä konteksti: älä kysy ideoita omasta kategoriastasi, vaan kysy miten limubrändi tekisi tämän? Entä mitä, jos tämä olisi musikaali? Miten tämän asian voisi käsitellä elokuvana?

4. Anna tekoälyn hallusinoida.
Kun halutaan jotain erottuvaa, hallusinointi on itseasiassa tarpeellista. Erityisesti APIa hyödyntäessä voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon varianssia tekoäly antaa, eli kuinka vähän tai paljon se pysyy sille annetussa tehtävässä.

5. Luo oma prosessi. 
Tekoälyn käytön tulee auttaa tekijää luomaan erottuvampia ideoita. Erilaisiin chatteihin helposti hukkuu, siksi on tärkeä miettiä sitä, millä tavoin tekoäly voi auttaa oivalluttamaan omassa prosessissasi. Onkin hyvä miettiä, että mitä olen tarvinnut siihen, että olen saanut oivalluksia.   Allekirjoittaneelle se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tekoäly tekee ison kasan analyysejä ja vie ne Google Docsiin, jossa niiden pohjalta voi itse työstää omia ajatuksia. Jollekin muulle se voi näyttäytyä jotain muuna.

Anna tekoälyn hallusinoida.

Kun kaikilla on pääsy samoihin työkaluihin, luodaan arvoa sillä, miten tekoälyä käyttää. Ikinä ei ole ollut yhtä hyvä mahdollisuus luoda jotain erottuvaa. Seuraava kysymys onkin, miten näitä edellä mainittuja asioita tekisi käytännössä? Niistä lisää webinaarissa.

Haluatko kuulla aiheesta lisää? Tule mukaan MARK webinaariin!

MARK webinaari: Tekoälyllä erottuva brändi ke 14.5. 2025 klo 10.00 – 11.15

Kirjoittaja
Ville Ruokonen, luova strategi, SEK
Ville on bränditalo SEKin kokenut strategi, jolla on valtavirtaa haastava tapa hyödyntää tekoälyä. 

The post BLOGI: Tekoälyllä erottuva brändi? appeared first on MARK.

Usean yrityksen strategia on ikävä kyllä selviytymisstrategia.

Olemmeko usean kurjan, säästöjen ja leikkausten rytmittämän vuoden jälkeen menettäneet itsevarmuutemme siihen, että osaamme ja kykenemme? Usean yrityksen strategia on ikävä kyllä selviytymisstrategia. Yritysten perusolemassaolon oikeutus, tuottaa tuloa omistajilleen, tuntuu nyt vain kaunokirjallisuuden tuotteelta. Jonkun muun konsultin roolia on pohtia, miten tähän on tultu – itse olen ajatellut, että todetaan tilanne, mutta sitten pitää suunnata voimavarat uuteen.

Ajattelen, että meidän pitää saada aikaan seuraavaa:

1. Löytää itsevarmuus uudelleen siitä, että maailman innovatiivisin kansa osaa ja uskaltaa.
2. Uskaltaa lähteä tekemään rohkeampaa – sisällöllisesti rohkeampaa – kasvustrategiaa.
3. Sallia eri osaamisalueiden törmäytys yrityksissä niin, että siilot eivät sitä estä.
4. Rakentaa strategisia yhteistyökumppanuuksia rohkeasti, eikä ajatella tai liikaa benchmarkata kilpailijoita.
5. Osata tarkentaa tekeminen siihen, mistä uskomme, että kasvu syntyy. Osata sanoa EI sille, mitä emme tee.

Mistä uskallus ja kasvun halu syntyvät?

Kukaan ei halua enää uutta taantumaa. Tämä ajatus on Markkinointiliiton manifestin hieno kulmakivi. Jos mikään ei muutu, ei mikään muutu. Olemme olleet kierteessä, jossa kiristetään ja leikataan ja uudet kasvuaihiot myydään pikaisesti maamme ulkopuolelle. Itsevarmuus siitä, että osaisimme toteuttaa kasvua, puuttuu.

Reseptinä rohkea strategia.

Suomi ei ole hyvinvointivaltio Suomi, jos yritystemme mentaliteetti on selviytymistä ja rohkeat avaukset puuttuvat. Yrittäminenhän on sitä, että YRITETÄÄN. Me MARKissa haluamme kutsua suomalaiset yritykset rohkeaan tekemiseen ja manifestiimme mukaan: Ei enää yhtään taantumaa!

Resepti siihen on rohkea strategia, koska keskihaalealla tekemisellä me pienestä kansakunnasta ponnistavat emme globaalissa kisassa pärjää.

• Terävä focus
• Valitse taistelusi
• Tiedä myös se, mitä et tee

Ravistellaan itsemme tätä kautta uuteen kasvu-uraan. MARK tarjoaa sinulle ison asiantuntijajoukon, jossa on osaamista kaupallistaa innovaatiot ja viedä ne oikeiden kohderyhmien tietoisuuteen. Lähdetään siis hommiin – yhdessä.

Haluatko kuulla aiheesta lisää? Tule mukaan MARK webinaariin!

”Näin kirkastat kilpailuetusi” to 30.1.2025 klo 10.00-11.15
Kuinka tunnistat kilpailuedun ja voitat asiakkaat puolellesi? Casena Differon tarina sisältöstrategia-alan suunnannäyttäjäksi.

Kirjoittaja
Katri Tanni
strategiakonsultti, Katri Tanni Oy
MARKin hallituksen jäsen

Katri on B2B-sisältömarkkinoinnin pioneeri, joka on julkaissut aiheesta kolme kirjaa. Viimeisin teos perehtyi B2B-ostamisen muutokseen. Katri auttaa työssään myynti- ja markkinointitiimejä ostamisen muutoksen äärelle ja tutkii ostokäyttäytymisen muutosta aktiivisesti.

The post BLOGI: Miten yritykset syttyisivät kasvuun? appeared first on MARK.

Donald Trumpin henkilöbrändi on yksi maailman tunnetuimmista ja kiistanalaisimmista. Se rakentuu hänen persoonallisuutensa, liiketoimintataustansa, viestintätyylinsä ja poliittisten linjaustensa kautta. Vahvan brändin tunnusmerkkejä ovat erottuvuus, tunnistettavuus, uniikki persoonallisuus ja yhteys kohderyhmään. Nämä kaikki toteutuvat Trumpin kohdalla. Kamala Harris ei kyennyt hänelle annetussa ahtaassa aikataulussa rakentamaan henkilöbrändiä, joka olisi voinut vastata näin ikoniseksi muodostuneeseen Trumpiin.

Vahvan brändin tunnusmerkkejä ovat erottuvuus, tunnistettavuus, uniikki persoonallisuus ja yhteys kohderyhmään

Harrisilla on taatusti tarvittava kyvykkyys ja persoonaakin, mutta hänen viestinsä jäi kiteytymättä ja lupaukset muotoiltiin liian lähelle nykyhallintoa. Monikulttuurin tausta ja amerikkalainen haasteista menestykseen -tarinakaan eivät riittäneet. Nyt haluttiin muutos, jonka Trump ymmärsi.

Itsevarma voittaja

Trumpin brändi on aina korostanut itseluottamusta. Hän esittää itseään liike-elämän ja politiikan voimana, joka ei pelkää ottaa suuria riskejä. Tähän liittyy usein myös hänen tapansa olla suora ja kyseenalaistaa vallitsevat normit. Hän ei pelkää olla kiistanalainen, ja tämä on osa hänen vetovoimaansa. Brändiyhteisöön kuuluminen vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omaa identiteettiä, Trumpin heimoon kuuluvat ovat aina voittajia, vaikka häviäisivätkin.

Patriootti

Trumpin brändi on vahvasti yhdistettävissä ”America First” -ajatteluun. Hän asettui kampanjassaan usein vastustamaan globalisaatiota ja monikansallisia sopimuksia, ja painotti Yhdysvaltojen asettamista etusijalle. Tämä kansallismielinen viesti resonoi monien amerikkalaisten keskuudessa, jotka kokivat, että heidän ääntään ei kuunneltu poliittisessa valtavirrassa. Brändin tulee antaa kohderyhmälleen tunne, että ymmärtää heitä. Trump on aina ollut Amerikan puolustaja, ja tämän ajatuksen ostaa jokainen maan kansalainen.

Menestynyt liikemies

Trumpin brändi liittyy vahvasti liiketoimintaan ja hänen imagoonsa menestyvänä liikemiehenä. Vaikka hänen liiketoimintaansa on varjostanut epäonnistumiset ja kiistat, hän on onnistunut esittämään itsensä onnistuneena yrittäjänä, joka on kyennyt kääntämään tilanteet edukseen. Brändissä tulee olla piirteitä, joita jollain tapaa ihailla. Trump kiinnittyy luksustuotteisiin, isoihin kiinteistöhankkeisiin ja säkenöivään elämäntyyliin.

Provokatiivinen kohahduttaja

Trump on tunnettu kyvystään herättää tunteita ja kohahduttaa. Hänen viestintänsä on usein provokatiivista ja vastakkainasettelevaa. Hänen persoonansa on polarisoiva ja hän haluaakin jakaa mielipiteitä voimakkaasti. Vahva brändi on usein sekä rakastettu että vihattu.

Populisti ja kansanmies

Trumpin tapa puhua ja esiintyä on yksinkertainen ja suora, mikä on saanut hänet kuulostamaan kansan mieheltä. Hänen viestinsä on usein populistinen ja kääntyy helposti suurelle yleisölle, joka ei välttämättä ole perehtynyt monimutkaisiin poliittisiin tai taloudellisiin kysymyksiin. Trumpin retoriikka on iskevää ja kansanomaista, mikä lisää hänen viehätystään kansan syvissä riveissä. Brändin viestin tulee olla selkeä ja helposti sulatettava, tämän Trump osaa.

Brändiuskollisuus syntyy sen jälkeen, kun lupaukset on lunastettu, jopa ylitetty.

Amerikkalaiset ohittivat vaaliuurnilla arvomaailmansa eloonjäämisvietin ollessa vahvempi. Äänestäjien haastatteluissa tuli esille, miten rasismi unohdetaan, jos sen kustannuksella saadaan parempi elintaso. Oikeudessa tuomittu ehdokas saa syntinsä anteeksi, jos hän kuitenkin lupaa pelastaa Amerikan. Naiset äänestivät naisehdokkaan ohi sovinistia, koska halusivat seistä republikaanipuolueen joukoissa. Brändin voima lasketaan vasta valintahetkellä, ja Trump onnistui antamaan sellaiset brändilupaukset, joiden rinnalla Harrisin viestit jäivät sanahelinäksi.

Brändiuskollisuus syntyy sen jälkeen, kun lupaukset on lunastettu, jopa ylitetty. Trumpille se on tässä kohtaa enää ihan sama, sillä hän sai jo haluamansa: tämä henkilöbrändi on seuraavat neljä vuotta maailman vallan kahvassa.

Kirjoittaja
Jenni Brisk
MARKin hallituksen jäsen
Brändiasiantuntija, markkinoinnin ja viestinnän lehtori
Brisk Branding Oy
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Tutustu myös näihin sisältöihin: 

• MARK webinaari: Brändiuudistuksen ydinkysymykset

• MARK webinaari: Ajatusjohtajuus LinkedInissä

MARK-blogin toimituksesta vastaavat Sanna Laakkio, Susanna Bäckström ja Krista Kesäharju.

The post BLOGI: Henkilöbrändillä voittoon – brändin voima ylitti odotukset USA:n presidentinvaaleissa appeared first on MARK.

MARKin ja Susta Partnersin yhdessä järjestämässä vastuullisuusmarkkinoinnin iltapäivässä keskustelimme osallistujien kanssa näistä teemoista innostuneesti. Tässä alla kootusti keskustelujen parhaat palat: liiketoimintahyödyt, henkilöstön sitouttamisen ja parhaat vinkit vastuullisuusmarkkinoinnin strategian rakentamiseen sekä toteuttamiseen.

Kotimainen näkökulma vastuullisuustyön liiketoimintahyötyihin

Yleisellä tasolla keskusteluissa todettiin, että asiakkaiden ja muiden sidosryhmien vastuullisuusvaateet kasvavat, ja vastuullisuustyön puute tai sen huono viestiminen voi pahimmillaan olla jopa ostamisen este. Pitkän aikavälin ymmärrys sidosryhmien tarpeista ja kiertotalousosaamisen hyödyntäminen voivatkin tuoda merkittäviä liiketoimintahyötyjä – tai jopa varmistaa yrityksen olemassaolon myös muutaman vuoden päästä.

Pureuduimme myös kotimaiseen näkökulmaan eli siihen, millaisia jopa osin hyödyntämättömiä vastuullisuusnäkökulmia löytyy suomalaisesta liikemaailmasta. Yhtenä esimerkkinä nousi esille digitalisaatio, joka tuo mukanaan paljon positiivisia vaikutuksia: prosessit tehostuvat ja säästöt kasvavat. Mutta vaikka digitalisaatio helpottaakin monella tavalla meidän kaikkien arkea, se myös ajaa kaikki mahdolliset palvelut ns. pilveen, joka toimiakseen tarvitsee suuria datakeskuksia ja valtavan määrän energiaa. Näin ollen IT-ala onkin merkittävä päästöjen tuottaja juuri suuren energiankulutuksen kautta.

Keskustelussa nousikin tästä näkökulmasta esille harvoin esille tuotu potentiaali: suomalaisyrityksillä on ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää maamme luonnollisia vahvuuksia vastuullisuustyössä. Esimerkiksi juuri viileä ilmastomme tarjoaa energiatehokkuutta datakeskuksille, ja Kajaanissa sijaitsevan supertietokoneen hukkalämmöllä lämmitetään lähiseudun koteja, mikä on loistava tapa yhdistää kiertotalous ja ympäristöystävällisyys!

Oivallutusta, osallistamista ja sitouttamista

Puhuimme myös paljon siitä, miten vastuullisuustyön onnistuminen ja vaikutusten aikaansaaminen vaatii koko henkilöstön innostamista. Johdon sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeää, ja se saavutetaan usein juuri liiketoimintahyötyjen esille tuomisen kautta. Hyvä markkinointiviestinnän suunnitelma on myös avainasemassa – tässä asiassa ei kannata kynttilää pitää vakan alla!

Esimerkkien voima on suuri. Totesimme yhteisymmärryksessä, että johto ja vastuullisuuslähettiläät toimivat parhaina roolimalleina. Erityyppisten palkitsemisten kautta voidaan nostaa esiin arjen pieniäkin vastuullisuustekoja tiimin keskuudessa. Asiaa kannattaakin pitää jatkuvasti esillä, esimerkiksi tuotantotiloissa banderollien ja muun sisäisen viestinnän avulla. Koulutukset ja työpajat eri osastojen kesken ovat hyviä keinoja osallistaa ja oivalluttaa henkilöstöä.

Vaikka asia on tiedossa, silti tekoja sen suhteen on hämmentävän vähän: toteutimme alkuvuodesta yhteisen Vastuullisuusmarkkinoinnin kipupisteet -toimialakyselyn ja siihen vastanneet kertovat saavansa hälyttävän vähän apuja omalta organisaatioltaan (ks. kuva alla). Miten tähän saataisiin muutos?

Millaisia vastuullisuuteen liittyviä ohjeita, tietoa tai apua oma työnantajasi tarjoaa henkilöstölleen?

Vastausten jakautuminen valmiiden vastausvaihtoehtojen kesken: 

Vastuullisuusmarkkinoinnin strategian rakentaminen

Keskustelijat olivat yhtä mieltä myös siitä, että vastuullisuusmarkkinointia ei kannata suunnitella tai toteuttaa erillisen strategian voimin, vaan vastuullisuuden kuuluu ensinnäkin olla osana liiketoimintastrategiaa ja sen jälkeen vastuullisuudesta viestiminen integroidaan osaksi yleistä markkinointi- ja/tai viestintästrategiaa.

Olennaisuus on viestinnässä elinehto: vaikuttavimpien vastuullisuustekojen ja sitä kautta vastuullisuusviestien tulee löytyä läheltä liiketoiminnan ydintä. On myös tärkeää muistaa, että ilman tekoja ei ole sanoja ja että matkakin on viesti. Kukaan ei nimittäin ole vastuullisuusasiossa täydellinen eikä siis kannata odottaa, että viestitään vasta sitten, kun “kaikki on valmista”. Vastuullisuudesta viestiminen onkin markkinoijille opin paikka – on pystyttävä viestimään epätäydellisyyksistä ja keskeneräisestä.

Vastuullisuusraportin jargonimaisen otteen lisäksi lisäksi peräänkuulutamme ymmärrettäviä viestejä ja tekoja pitkäjänteisesti ja strategisesti viestittyinä. Tuttuun tapaan tarinallistaminen ja toisto ovat myös vastuullisuusmarkkinoinnin kulmakiviä.

“Kun yrityksellä on vastuullisuusstrategia se ohjaa myös markkinoijan valintoja.”
Avoin vastaus edellä mainitusta kyselystä poimittuna.

Suunnitelmasta käytäntöön

Vastuullisuusmarkkinoinnin jalkauttaminen vaatii ympäristön jatkuvaa seuraamista ja reagoivaa tekemistä. Ydinviestien selkeys ja toki myös kriisiviestinnän suunnitelma ovatkin toteuttamisen kannalta keskeisiä. Visuaalisen ilmeen tulee luonnollisesti tukea myös vastuullisuusteemassa ydinviestejä ja tekoja – jos yritys julistaa olevansa inklusiivinen ja monimuotoinen, kuvamaailma ei voi koostua keski-ikäisistä valkoisista miehistä. Ambassadorit ja mikrovaikuttajat voivat toisaalta toimia tehokkaina viestinviejinä tai ainakin sen amplifioijina.

Kuten kaikessa markkinoinnissa ja viestinnässä tuloksellisuuden “ihmelääke” on seuraavanlainen: kattava ja käytännönläheinen suunnitelma, riittävät resurssit, hyvä ymmärrys itse aiheesta ja kurinalainen suunnitelman noudattaminen.

Jatketaanko vielä vähän?

Teema kirvoitti niin paljon hyvää keskustelua ja kysymyksiä, että päätimme jatkaa aiheesta vielä webinaarin verran. Tule siis ihmeessä linjoille torstaina 19.9., jolloin Susta Partnersin kanssaperustaja ja MARKin hallituksen puheenjohtaja Marika Siniaalto avaa Pakosta potentiaaliksi -ajattelumallia hieman enemmän.

MARK webinaari: Vastuullisuusmarkkinoinnilla kilpailukykyä
to 19.9.2024 klo 10-11.15

Jos taas data aiheen tiimoilta kiinnostaa, tutustu Vastuullisuuden kipupisteet -toimialakyselyn tuloksiin täällä.

Kirjoittaja
Marika Siniaalto, perustajaosakas, Susta Partners

Marikalla on vankka yrittäjyyden, liiketoiminnan kehittämisen ja markkinointiviestinnän tausta. Hän auttaa asiakkaitaan löytämään ne olennaiset asiat, joista on aidosti käytännön hyötyä sekä viestimään niistä kiinnostavalla tavalla. Marika toimii myös MARKin hallituksen puheenjohtajana.

The post BLOGI: Pakosta potentiaaliksi – vastuullisuus on kannattavuustekijä ja koko tiimin juttu appeared first on MARK.

Hiljaisuuden vaihtoehto on puolestaan usein se, että vastuullisuudesta viestiminen tuntuu siltä, kuin puhuisi seinille. Kukaan ei tunnu tarttuvan tai kiinnostuvan. Miksi näin? Koska ”olemme vastuullisia” -tyyppinen viestintä on yhtä kiinnostavaa kuin ”olemme myös sosiaalisessa mediassa”. Ei kukaan välitä, ellei tiedä miksi sen pitäisi kiinnostaa tai mitä hyötyä tästä tiedosta on juuri minulle. 

Kenen tontille vastuullisuus ja siitä viestiminen kuuluu?

Vastuullisuus on kuin uuden ajan rocktähti: kaikki haluavat olla parrasvaloissa, mutta harva ymmärtää, miten se taikatemppu tehdään. Jos brändin vastuullisuusteot ovat vain listattuna verkkosivujen vastuullisuusosiossa, se on kuin pitäisi konsertin ilman yleisöä. 

Moni markkinoija kipuileekin sen kanssa, miten vastuullisuusteemoja pitäisi lähestyä ja kenen tontille koko asia ylipäätään kuuluu. Toisaalta yllättävän monelle on edelleen epäselvää, miten vastuullisuus ja positiivinen viivan alunen liittyvät yhteen. Toisilla yrityksillä ei ole vielä toimintasuunnitelmaa olemassa ja toiset taas pohtivat, mitä uskaltaa sanoa tai mikä pitäisi jättää sanomatta. Vastuullisuus on kuitenkin aihe, joka elää eikä tule koskaan valmiiksi.

On täysin ok kertoa, mitkä asiat ja teot ovat jo hallussa sekä myös se, missä on vielä kehittämisen varaa.

Kohderyhmä elää mielellään muutoksessa mukana. Pääasia että asioita tapahtuu ja yritys on omalla toiminnallaan varmistamassa parempaa tulevaisuutta meille kaikille.

Konkretiaa ja osallistamista

Kun vastuullisuudesta halutaan tehdä kiinnostavaa, apunamme toimii vanha tuttu resepti: tarinankerronta kohderyhmälähtöisesti. Sen sijaan, että toistetaan mantraa ”vastuullisuus on valintamme”, kerrotaan siitä, mitä yrityksemme tekee konkreettisesti? Kuka siitä hyötyy ja miten? Miten se vaikuttaa ympäristöön, ihmisiin ja maapalloon? Miten lukija voi ehkä kantaa oman kortensa kekoon? Näiden tarinoiden kautta voimme luoda emotionaalisen yhteyden kohderyhmään ja tehdä vastuullisuudesta jotain sellaista, josta asiakkaat todella välittävät ja jossa he haluavat olla mukana.

Tuloksellinen ja vaikuttava viestintä elinehto

Maailma muuttuu, ja vastuullisuus osana kannattavaa liiketoimintaa on jo täällä. Vastuullisuus sekä sen tuloksellinen ja vaikuttava viestintä ei ole vain ”hygieniatekijä”, se on välttämätöntä, jotta yritys on olemassa myös viiden vuoden päästä. Kannattaa tutustua tämän vuoden aikana voimaan tulevaan vastuullisuuden CSRD-direktiiviin, jotta tiedät, miten se vaikuttaa juuri teillä. Lakivelvoite on alkuun lähinnä isommille yrityksille, mutta on vain ajan kysymys, milloin sama jalkautuu kaikille toimijoille. Vastuullisuudesta tulee perusoletus kaikelle liiketoiminnalle ja sehän on aivan mahtava asia!

Hyvien tekojen on aika päästä lavalle – unohtamatta niiden hyviä vaikutuksia myös viivan alle! Mistä sitten pitäisi lähteä liikkeelle?

Tässä muutama vinkki niiden tyypillisimpien karikoiden yli:

1. Selvitä ja listaa oman yrityksesi vastuulliset teot. Huomaa myös, että moni teko ei välttämättä liity teidän kirjoissanne niinkään vastuullisuuteen, vaan liiketoiminnan kehittämiseen. Vaikkapa henkilöstön turvallisuuden lisääminen tai energian saatavuuden varmistaminen voi olla hyvin molempia: kehittymistä ja myös vastuullista. 
2. Mieti, mitkä näistä teoista ovat aidosti oleellisia. Monet yritykset tekevät kymmeniä ellei satoja päätöksiä ja tekoja, jotka liittyvät vastuullisempaan yrityskulttuuriin. Emme silti suosittele listaamaan kauramaitovalikoimaa niiden kaikkein oleellisimpien tekojen joukkoon. 
3. Kerro teoista tarinoita – rehellisesti ja ja kiinnostavasti. Tarinat soljuvat sujuvasti perusmarkkinoinnin ja  -viestinnän joukkoon, kun ne on mietitty kohderyhmä edellä. Haastattelut, referenssit, tapahtumavideot ym. tutut sisältömuodot kannustavat syventymään – ilman vastuullisuuskuorrutusta. 

Jaa meille näkemyksesi ja ajatuksesi vastuullisuuden viestimisen haasteista organisaatioissa – Vastaa kyselyyn!

Tiedämme, että vastuullisuus on aiheena erittäin monitasoinen, haluamme ymmärtää paremmin, millaisia arjen haasteita ja kipupisteitä vastuullisuusviestintä ja -markkinointi aiheuttaa markkinoijille ja johtajille. Toteutamme aiheesta kyselyn ja toivomme, että mahdollisimman moni teistä jakaisi näkemyksensä ja ajatuksensa, jotta saamme luotua paremman tilannekuvan yhteisestä tärkeästä aiheesta. Kun tiedämme vaivan, voimme tarjota siihen paremmin lääkettä. Yhteystietojensa jättäneiden kesken arvomme MARKin Premium-jäsenyyden (arvo 499€). Vastaa kyselyyn >>>

Vastuullista vuotta 2024 toivottaen,

Marika Siniaalto, Susta Partnersin perustaja & MARKin hallituksen puheenjohtaja
Suvi Johansson, Susta Partnersin perustaja
Sanna Laakkio, MARKin toiminnanjohtaja

Katso webinaaritallenne: Vaikuttava ja vastuullinen brändi 

Tulossa!
MARK koulutus: Onnistuneen vastuullisuusviestinnän kaava 
Ti 13.2.2024 klo 13-16

The post BLOGI: Näin brändit voittavat viestimällä vastuullisuudesta appeared first on MARK.