Luovuus määritellään usein kyvyksi tuottaa uutta ja hyödyllistä
World Economic Forum listaa parin vuoden välein kriittisimmät työelämän kyvykkyydet seuraavalle viidelle vuodelle. Uusin listaus julkaistiin toukokuussa 2023, ja siinä luova ajattelu on kirinyt toiselle sijalle tulevaisuudessa tarvittavista kyvykkyyksistä. Luovuuden asema työelämässä on kiistaton. Se esimerkiksi luo kannattavaa ja kestävää kasvua, auttaa uudistamaan toimintatapoja ja synnyttää hyvinvointia työssä.
Olemme viimeiset kaksi vuotta tutkineet suomalaista luovuutta monialaistesti Luova työelämä 2030 -hankkeessa. Tutkimukseen osallistui yli 5000 ihmistä työelämästä, jotka edustavat satoja eri organisaatiota. Organisaatiotason syvemmässä tutkimuksessa mukana oli lähes 20 toimijaa laajasti eri toimialoilta. Hankkeen rahoitti Suomen hallituksen tukema Työ2030-ohjelma, jonka tavoitteena on luoda Suomeen maailman parasta työelämää.
Suomalainen työelämä jakaa yhteiset ongelmat liittyen luovuuteen ja sen hyödyntämiseen
Ennakoin tutkimuksen tulokset oikein 30 vuoden työkokemuksellani jo ennen kun yhtään vastausta oli saatu. Emme siis varsinaisesti tehneet mullistavia uusia löydöksiä, mutta ehkä vieläkin tärkeämpää, todensimme monen meistä tunteen ja kokemuksen todeksi. Suomalainen työelämä jakaa siis yhteiset ongelmat liittyen luovuuteen ja sen hyödyntämiseen, joten kysymys kuuluu, miten me yhdessä ratkaisemme tämän ongelman?
Tiedämme mikä lääke auttaa, mutta kieltäydymme syömästä sitä
Saranen tutki, miten osaamista johdetaan, mitä osaamista tarvitaan nyt ja millaisiin osaamisiin ja kyvykkyyksiin tulevina vuosina investoidaan. Selvityksessä keskijohto ja asiantuntijat kokevat osaamisen johtamisen tason heikommaksi, kuin ylin johto arvioi. Nyt tarvittavan osaamisen listan kärjessä loistaa IT- ja tekninen osaaminen (57%).
Kun kysyttiin, mitä osaamista tulevaisuudessa tarvittaisiin, kärjessä on edelleen IT- ja tekninen osaaminen (55%), markkinointiosaaminen hyvänä kakkosena (21%). Investoinnit näiden osaamisten kehittämiseen eivät ole suunnitelmissa. Esimerkiksi tekniseen osaamiseen on investoimassa 20% vastaajista ja markkinoinnin osaamiseen 10%.
Onko Suomella todella varaa jättää organisaatioissa piilevä luova kyvykkyys hyödyntämättä?
En voi olla ajattelematta, että jälleen kerran tiedämme mikä lääke auttaa, mutta syömme silti jotain muuta rohtoa vaivaan. Samassa selvityksessä 79% vastaa, että nykyhenkilöstön koulutuksella pyritään huolehtimaan tulevaisuuden tarvittavista kyvykkyyksistä. Se vaatii, että ihmisillä on aikaa ajatella ja toimia toisin, poisoppia vanhasta ja innostua uudesta. Tämä vaatii jatkuvan kilpajuoksun rauhoittamista ja luovuutta. Kuitenkin tutkimukseen vastanneista 0% koki arvetta kehittää asiantuntijoiden luovuutta ja vain 1% koki tärkeäksi kehittää työntekijöiden kykyä ratkaista monimutkaisia ongelmia.
Samaan aikaan luovuus ja sen liitännäiskyvykkyydet ovat World Economic Forumin merkittävien kyvykkyyksien kärjessä ja kansainvälisissä yrityksissä lähes 10% kaikista oppimis- ja kehittämisen investoinneista aiotaan ohjata luovuuden vahvistamiseen. Miten tämä on mahdollista? Onko Suomella todella varaa jättää organisaatioissa piilevä luova kyvykkyys hyödyntämättä?
Potentiaalimme jää käyttämättä jatkuvassa kilpajuoksussa
Tutkimuksemme mukaan suomalaisessa työelämässä, ihmisissä, on paljon luovaa potentiaalia, mutta työelämä ei mahdollista sen käyttöönottoa. Jarruna hyödyntämiselle on esimerkiksi jatkuva kiire, ajanpuute ja oma epävarmuus. Jotta luovuus pääsee kukoistamaan, tarvitsee se alustakseen turvallisuutta ja avoimuutta.
Miten voisimme yhdessä luoda työelämää, jossa nämä toteutusivat? Se ei ole vain avoimet palkkataulukot, vaan sitä, että voisimme kohdata toisemme ihmisinä kaikesta epävarmuudesta huolimatta. Että voisimme olla rehellisiä itsellemme ja toisillemme keskellä epävarmuutta. Että uskaltaisimme kurottaa tosiamme kohti, eikä koittaa selvitä yksin.
Mitä jos luovuus olisikin lääke työhyvinvoinnin synnyttämiseksi?
Kohdistan kysymykseni kaikille, mutta erityisesti niille johtajille, jotka ovat luomassa alustaa ja kulttuuria tulevaisuuden menestymiselle. Vaikka yrityksillä olisi miten hienot tuotteet ja palvelut, tekniset vempaimet ja automaatiot, ilman osaavia ja uudistumiskykyisiä ihmisiä, vuorovaikutusta ja yhteistyötä yksikään yritys ei menesty nyt, eikä varsinkaan tulevaisuudessa.
Jotta kaikki saisivat mahdollisuuden hyödyntää paremmin luovaa potentiaaliaan, olemme Luova työelämä 2030 -hankkeessamme luoneet helpon tavan selvittää oma luova potentiaalisi. Hyödynnä mahdollisuus ja haasta kollegat ja esihenkilöt mukaan. Kun saatte näkymän jokaisen luovuuden potentiaaliin, voitte paremmin tukea toisianne kohti parempaa ja menestyksekkäämpää tulevaisuutta kaikista maailman epävarmuuksista huolimatta.
ps. Jos markkinoinnin laaja-alaisen ja strategisenosaamisen kehittämiselle on tarvetta, tutustu palveluihimme yksilöille ja yrityksille. Vuosittain 20 000 ammattilaista oivaltaa ja kehittyy kanssamme, tervetuloa mukaan!
Sanna Laakkio
toiminnanjohtaja, MARK Suomen Markkinointiliitto ry
Haluatko oppia rehellisyyttä, joka avaa tilaa ilolle ja keveydelle ja samalla vahvistaa suhdettasi muihin?
Sanna Laakkio ja Reija Könönen käsittelevät rehellisyyden teemaa täysin uudesta näkökulmasta Rohkeasti rehellinen – kirjastaan. Rehellisyys on liian kauan nähty suoraan puhumisena. Kirjassa käännetään ajatukset rehellisenä olemiseen ensin itselleen, vasta sen jälkeen muille. Sanna ja Reija löysivät rohkeaan rehellisyyteen 11 askelta ja 5 ulottuvuutta. Kirja sisältää runsaasti elävän elämän esimerkkejä Sannan elämästä, joita voi soveltaa kaikissa hetkissä, myös työelämässä.
(2023 Bazar / Hidasta elämää)