Luovuus puhuttaa – ja hyvä niin! Osana Luova työelämä 2030 -hanketta toteutettu webinaari keräsi viime syyskuussa langoille tuhatkunta kuulijaa ja herätti runsaasti keskustelua suomalaisten yksilöiden ja yhteisöjen luovuudesta.

Luovuuden merkitys ymmärretään organisaatioissa ja ihmisten mielissä yhä paremmin. Siksi sitä on syytä kartoittaa ja kehittää olennaisena osana liiketoimintaa, työhyvinvointia ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Olemme oivaltavia ja uteliaita, mutta samalla epävarmoja ja riskinottohaluttomia.

Toteutimme Yellow Methodissa kyselytutkimuksen osana Luova työelämä 2030 -hanketta. Tämän tutkimuksen ja yli 3 000 vastauksen valossa me suomalaiset olemme oivaltavia ja uteliaita, mutta samalla epävarmoja ja riskinottohaluttomia.

Kerroimme näistä löydöksistä Markkinointiliiton webinaarissa ”Voiko luovuutta mitata?”. Keskustelua käytiin vilkkaasti ja syitä suomalaisten oivaltavuuteen ja toisaalta itsevarmuuden puutteeseen haettiin niin kulttuurista, tehokkuusajattelusta kuin työpaikkojen toimintatavoista.

Suomalaisessa työelämässä epävarmuus on vitsaus

Webinaarin chatissa pohdittiin suomalaisuuden vaikutuksia luovuuteen niin hyvässä kuin pahassa. Erityisen haitallisena nähtiin epäonnistumisen pelko, joka vaikuttaa ihmisten haluun ja kykyyn kokeilla uutta.

”Suomessa epäonnistuminen on jotain, mitä hävetään, kun taas Amerikassa epäonnistumiset ovat osa isompaa onnistumistarinaa. Kulttuuri siis vaikuttaa.”

Epäonnistumisen pelko ja sen aiheuttama epävarmuus liitettiin keskustelussa erityisesti nuoriin. Tämän havainnon vahvistaa myös yksilötason luovuuteen perehtynyt tutkimuksemme: 18–23-vuotiailla ja opiskelijoilla luova suorituskyky on matalin. Perusteluksi esitettiin, että ikä ja työkokemus vahvistavat yksilön valmiuksia ja itsevarmuutta uusien ideoiden esiintuomiseen ja toteuttamiseen.

“Nuorten parissa työskennellessä olen huomannut, että pitää onnistua heti ja hyvin. Epävarmuus tulee huonosta itsetunnosta tai siitä, ettei ole saanut riittävästi kannustamista.”

Kiire ja kritiikki lannistavat luovuuden

Keskustelussa oltiin lähes yksimielisiä siitä, että luovuutta ja sen tuottamaa lisäarvoa ei vielä täysin tunnisteta. Siksi siihen liittyviä toimenpiteitä on vaikea myydä tehokkuusasajatteluun tottuneille organisaatioille.

“Usein innovointiin ja luovuuteen liittyvät teot ja mallit nähdään aikaa vievinä. Mutta voisiko ajatella, että luovuus on aina sijoittamista tulevaisuuteen?”

Erityisen haitallisiksi koettiin liian tiukat aikataulu- ja tulospaineet, jotka ajavat luovuuden ohi. Eroon tulisi päästä myös virhekeskeisyydestä ja muutosvastaisuudesta, jotka hyydyttävät luovan ajattelun.

“Kun on ehdottanut jotain uutta, niin palaute on ollut ”kokeiltiin kerran, ei toiminut” tai “ei tuo kannata”. Tällaisessa työilmapiirissä on vaikeaa luoda uutta tai uskaltaa ehdottaa muutoksia.”

Organisaatiot ja johtajat luovuuden lähteellä

Keskustelussa tunnistettiin paitsi kulttuurin ja yksilöllisten ominaisuuksien myös yhteisöjen ja organisaatioiden vaikutus luovuuteen ja sen todeksi tekemiseen. Kokemus psykologisesta turvallisuudesta koettiin luovuudelle välttämättömäksi.

“Sallivassa ja rohkaisevassa ilmapiirissä olemme rohkeampia kertomaan omista oivalluksistamme. Jos psykologista turvallisuutta ei organisaatiossa ole, ei luovuutta saada käyttöön.”

Työelämän luovuutta tukeviksi toimiksi ehdotettiin keskustelussa muun muassa rohkaisevaa johtamista, sallivaa kokeilukulttuuria ja joustavia prosesseja. Erityisen merkityksellinen tehtävä nähdäänkin johtajilla ja esihenkilöillä, jotka määrittelevät suunnan ja resurssit sekä mahdollistavat näin luovan työskentelyn.

“Jos johto ei tue luovuutta, niin uskallusta harvoin on.”

Mutta kuinka suuri vaikutus ympäristöllä ja yhteisöllä luovuuteen lopulta on? Tätä tutkimme tällä hetkellä hankkeen toisessa vaiheessa, jossa mukana on lähes 20 suomalaista organisaatiota. Eri toimialoja hankkeessa edustavat muun muassa Telia, Duunitori, Hasan & Partners ja Kotipizza.

Jos haluat kuulla aiheesta lisää, ilmoittaudu mukaan kaikille avoimeen webinaariin! 
Tilaisuudessa julkistamme Luova työelämä 2030 -hankkeen tuoreet tutkimustulokset suomalaisorganisaatioiden luovuudesta sekä annamme vinkkejä työelämäluovuuden lisäämiseen.

MARK webinaari: Millainen on luovuutta edistävä yrityskulttuuri? to 8.12.2022 klo 10-11

Kirjoittaja
Pauliina Valpas, CEO, Yellow Method
Pauliina on luovuuden tutkimus- ja kehitystalo Yellow Methodin perustajia. Hän on tehnyt uraa niin luovalla alalla kuin hyvinvoinnin ja huippuvalmennuksen parissa sekä tutkinut yksilötason luovuutta.